Huuhkajien puolustaja Juha Pirinen kertoi, ettei kukaan Suomen jalkapallomaajoukkueessa epäillyt, etteikö Liechtensteinia voitettaisi ja EM-kisoihin mentäisi. Historiallisen kisapaikan varmistanut 3-0 -voitto oli Piriselle todella tunteikas, koska hänen jalkapalloa pelannut setänsä menehtyi hiljattain.
Pirisen mukaan lataus oli valtava ja se myös näkyi kentällä.
– Kyllä se oli maksimi 100 prosenttia. Jokainen ajatteli, että saakeli pelataan nyt tämä, että koko kansa pääsisi juhlimaan europaikkaa. Onneksi on peli nyt peli pelattu ja tuli selvä voitto.
Sukupolvien unelmaksi kutsuttu arvokisapaikka on viimeinkin totta. Pirisen mukaan sellaista on vaikeaa edes ymmärtää.
– Ehkä sitä ei vielä tajua. Tavallaan ymmärtää, mutta aika tyhjä olo. Ehkä jonakin päivänä ymmärtää, mitä on tullut tehtyä. Aivan loistava homma.
Pirinen, 28, tuli A-maajoukkueeseen vasta muutama vuosi sitten. Päävalmentaja Markku Kanervaa hän kiittelee vuolaasti.
– Kiitos Rivelle luottamuksesta. Jokainen suomalainen pelaaja haluaa pelata maajoukkueessa. Tämmöisissä karsinnoissa kisoihin. On tää ihan sairasta.
Pirisen uralla on ollut vastoinkäymisiä. Arvostelijoiden sanoja hän ei ole kuunnellut.
– Mä olen luoteeltani semmoinen jätkä, että mä en kuuntele ihan kaikkea. Olen uskonut omaan tekemiseeni ja tehnyt sen eteen ihan älyttömästi hommia koko ajan omalla ajalla. Aivan älytön palkinto, Pirinen hehkuttaa.
– Faija lähetti vuosi sitten mulle artikkelin, jossa olin 13-vuotiaana ilmoittanut, että tavoitteeni on ulkomailla pelaaminen. Tässä vaiheessa sitä haluaa vain enemmän. Se on mun mentaliteettini aina ollut, Pirinen jatkoi.
Kisapaikan varmistuttua kansa juoksi kentälle.
– Eka fiilis oli, kun tuli 3-0, että ei v***, nyt me mennään oikeasti kisoihin jätkät saakeli. Loppuvihellyksen tultua menin polvilleni ja tuuletin. Sitten näin, että takaa alkoi tulemaan ihmisiä, niin oli pakko nousta. Muutama semmoinen kunnon läimäisy ja kaljan hönkäisy tuli. Ajattelin, että on pakko päästä pois, Pirinen naurahti.
Pukuhuoneessa paikalla oli myös Huuhkajien pitkäaikainen huoltaja Gunnar Yliharju, joka oli YL:n tv-haastattelussa toivonut kisapaikkaa 80-vuotislahjaksi.
– Gunnarilla oli puheenvuoro siinä. Sitten me laulettiin Gunulle ja onniteltiin häntä. Hänelle aivan iso juttu. Kyllä se haastattelu mulle toi extralatausta. Katottiin joukkueen kesken se video ennen peliä, Pirinen kertoi.
Pirinen korosti joukkueen omistaneen kisapaikan erityisesti Yliharjulle ja muille vuosikymmeniä kisapaikasta unelmoineille ihmisille. Yksi tärkeä henkilö ei ollut historiaa kuitenkaan enää todistamassa.
– Pelasin henkilökohtaisesti myös sedälle. Hän kuoli muutama kuukausi sitten äkillisesti. Setäni Hannu Pirinen, joka pelasi myös jalkapalloa. Harmi, ettei nähnyt täällä, mutta näki sitten pilvien päältä, Pirinen kertoi.
Haastattelu: Otto Palojärvi, Helsinki
