Kansainvälinen Olympiakomitea päästää venäläisurheilijat ja valkovenäläisurheilijat Pariisin 2024 kesäolympiakisoihin tiukoin reunaehdoin. Nämä urheilijat kilpailevat itsenäisinä urheilijoina ilman kansallistunnuksiaan eivätkä Venäjä ja Valko-Venäjä saa osallistua joukkuelajeihin.
Päätös on herättänyt kritiikkiä. Toisten mielestä Venäjä ja Valko-Venäjä olisi pitänyt sulkea kisoista kokonaan. Toisten mielestä päätös reunaehdoista on liian tiukka.
Historia tuntee Venäjän ja Valko-Venäjän kaltaisen ennakkotapauksen vuodelta 1992. Jugoslavia, joka oli typistynyt Serbiaan ja Montenegroon, suljettiin silloin Barcelonan kesäolympiakisoista serbien Bosnia-Hertsegovinassa harjoittamien sotatoimien takia. Serbit suorittivat Bosniassa kansanmurhaa, kuten Venäjä tekee nyt Ukrainassa.
Jugoslavian urheilijat saivat kuitenkin kilpailla Barcelonassa itsenäisinä urheilijoina ja heitä oli mukana 58. Nämä urheilijat saavuttivat yhden hopean ja kaksi pronssimitalia.
Aiemmin kesällä 1992 Jugoslavia suljettiin jalkapallon EM-lopputurnauksesta. Jugoslavian paikan sai Tanska, joka voitti EM-kultaa.
Jugoslavia oli suljettuna myös Lillehammerin 1994 talviolympiakisoista. Itsenäisinä kilpailijoina yhtään Jugoslavian silloisen alueen urheilijaa ei ollut Lillehammerissa mukana.
Bosnian sota päättyi 1995. Vuonna 1996 tynkä-Jugoslavia sai kilpailla Atlantan kesäolympiakisoissa kansallistunnuksillaan.
Lue myös:Suomi tanssisi olympiaboikotillaan Putinin tahdissa
