Suomen olympiajoukkueessa tapahtuu merkittävä muutos, kun kisapapin automaattisesta joukkuepaikasta luovutaan.
Suomen Olympiakomitean ja kirkon nykyisen yhteistyömallin on määrä päättyä vuoden 2026 lopussa. Samalla osapuolet uudistavat yhteistyötään.
Merkittävin muutos koskee kisapapin asemaa olympiajoukkueessa. Jatkossa papille ei enää varata automaattista paikkaa joukkueesta.
Kisapappitoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet, sillä toiminta käynnistyi jo vuoden 1972 Münchenin olympialaisissa.
Olympiakomitea perusteli muutoksen
Suomen Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Janne Hännisen mukaan urheilijoiden tukipalvelut ovat muuttuneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana.
Vuonna 1972 kisapappi oli olympiajoukkueen ainoa henkisen tuen ammattilainen. Nykyisin urheilijoiden tukena toimii muun muassa psykologeja ja psyykkisiä valmentajia.
Lisäksi joukkueisiin kuuluu Kansainvälisen Olympiakomitean vaatimusten mukainen urheilijoiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta vastaava tukihenkilö.
– Olympiajoukkueen kisapappitoiminta käynnistyi vuoden 1972 Münchenin olympialaisista. Tuolloin joukkueessa ei ollut kisapapin lisäksi muita henkisen tuen ammattilaisia. Vuosikymmenten saatossa ajat ovat muuttuneet, ja nykyisin joukkueissa on psykologeja, psyykkisiä valmentajia, ja uutena tukihenkilönä Kansainvälisen Olympiakomitean vaatimusten mukainen welfare and safeguarding officer, Hänninen kertoo.
Päätöstä on valmisteltu keskusteluissa lajiliittojen ja Suomen Paralympiakomitean kanssa.
– Tämän muutoksen myötä olemme lajiliittojen ja Paralympiakomitean kanssa käydyissä keskusteluissa todenneet, että luovumme aiemmasta toimintatavasta, jossa kisapappi oli automaattisesti mukana olympiajoukkueessa, Hänninen jatkaa.
