Reisjärven Pilkettä ja Haapajärven Kiiloja edustanut keihäänheittäjä Aimo Aho on kuollut. Aho menehtyi torstaina 10. heinäkuuta Haapajärvellä 63-vuotiaana. Hän oli syntynyt Reisjärvellä 31. toukokuuta vuonna 1951.

Aimo Ahon pitkä ja menestyksekäs ura alkoi vuonna 1970, jolloin hän 19-vuotiaana ylitti ensimmäisen kerran 70 metrin rajan, kun keihäs lensi oman seuran isännöimässä alueseuraottelussa 72,04. Seuraavana vuonna Aho uhkaili jo senhetkistä Keski-Pohjanmaan piirinennätystä tuloksella 74,18.

Keihäänheittäjien aateliin Aho nousi vuonna 1972 heitettyään oman seuransa piirikunnallisissa kilpailuissa ennätyksensä yli 80 metrin tuloksella 80,02. Ensimmäisen Kalevan kisojen mitalinsa hän saavutti seuraavana vuonna Hyvinkäällä, missä hänen pronssimitalituloksensa oli 84,44.

Vuotta myöhemmin 1974 mitalin väri kirkastui, kun Jyväskylän Kalevan kisoista Aho saavutti hopeamitalin tuloksella 84,08. Ainoan Suomen mestaruutensa Aho saavutti Seinäjoen Kalevan Kisoista vuonna 1975 kultamitaliheiton kantaessa 85,74.

Suomen mestaruusvuotenaan 1975 Aho ylsi myös uransa parhaaseen kansainväliseen saavutukseen voittamalla Montréalin olympialaisten esikisojen keihäänheiton tuloksella 84,94. Lopullinen oma ennätys 89,42 syntyi oman seuran piirikunnallisissa kauden avauskilpailuissa toukokuussa 1977.

Aimo Aho edusti maaotteluissa Suomea 20 kertaa. Näistä merkittävin saavutus oli Ruotsi-ottelun voitto vuonna 1976. Kansainvälisissä arvokilpailuissa hän edusti Suomea kolmesti. Vuonna 1974 Rooman EM-kilpailuissa hän oli yhdeksäs, vuonna 1980 Moskovan olympiakisoissa kymmenes ja vuonna 1983 Helsingin MM-kilpailuissa kymmenes.

Aimo Aho ylitti 80 metriä neljätoista vuotta peräkkäin vuosina 1972 – 1985, viimeksi vanhalla keihäsmallilla Nivalan piirikunnallisissa kilpailuissa elokuussa 1985. Vuonna 1986 käyttöön otetulla uudella keihäsmallilla 80 metriä ei enää rikkoutunut, vaan parhaaksi jäi Pihtiputaan keihäskarnevaalissa 1986 heitetty 77,64.

Ahoa valmensi Lauri Immonen. Vuonna 1980 Aho muutti Haapajärvelle vaihtaen samalla urheiluseuraa ja toimien siellä urheilualueiden hoitajana. Haapajärvellä uutena harrastuksena hänelle läheiseksi tuli hevosurheilu ja Aho tulikin tunnetuksi niin ravivalmentajana kuin raviohjastajana.

Aktiiviuransa jälkeen Aimo Aho koulutti itsensä hierojaksi, jota tointa hän harjoitti kuolemaansa saakka.