Nuoret Leijonat sijoittui MM-kisoissa neljänneksi. Sijoitus ei odotuksiin nähden ollut erityisen huono, mutta turnauksen sisältö ei mene Nuorilta Leijonilta kiitettävän puolelle.
Karu fakta on, että Suomi voitti seitsemästä ottelustaan varsinaisella peliajalla vain yhden. Latvia kaadettiin 4-0.
Varsinaisella peliajalla takkiin tuli Kanadalta, Saksalta, Yhdysvalloilta ja Tshekiltä. Ruotsin Suomi kaatoi alkusarjassa rankkareilla ja Slovakian puolivälieräottelussa jatkoajalla
Suomen päävalmentaja Lauri Mikkola sai konseptinsa paremmalle tolalle turnauksen edetessä. Puolivälieräottelussa Slovakia onnistuttiin kaatamaan, mutta välierässä sekä pronssiottelussa tapahtui sulaminen.
Yhdysvalloille välieräottelussa koettu tappio oli sinänsä kunniakas. Tuomarivirhekin jätti jossittelun varaa. Suomi laittoi yksilötaidoiltaan selvästi vahvemman joukkueen alussa koville, joskin oli myöhemmin pahasti purjeissa.
Pronssiottelussa Tshekkiä vastaan koettu tappio oli eeppinen romahdus. Suomi johti ottelua 5-2, mutta hävisi 5-8.
Ei voi mennä sen taakse, että ”tämä on junnujääkiekkoa”. Suomen pelaajista suuri osa on miesten sarjassa pelaavia jääkiekkoammattilaisia.
Kahdessa viimeisessä ottelussa Mikkola ei pystynyt reagoimaan riittävän hyvin, kun vastustaja sai otteen pelistä. Otteluiden lopputulokset ovat selkeä osoitus hänen epäonnistumisestaan.
Mikkolan väitetään saaneen jo jatkopestin tehtäväänsä. Tulevien nuorten MM-kisojen suhteen näyttääkin huolestuttavalta.
Nyt mitataankin Jääkiekkoliiton uskottavuus. Nuorten jääkiekkomaajoukkueiden valmentajiksi tulisi löytyä parempia valmentajia kuin SM-liigajoukkueissa epäonnistuneita kykyjä.
Mikkola ja viime kaudella U18-kisoissa epäonnistunut Lauri Merikivi ovat epäonnistuneist rekrytoinneista surullisia esimerkkejä. Jääkiekkoliiton valintojen myötä Suomi syöttää vastustajien lapaan.
Ja muistettakoon sekin, ettei Venäjä ollut MM-kisoissa mukana. Jos olisi ollut, ei Suomi välttämättä olisi yltänyt neljän parhaan joukkoon.
Teksti: Otto Palojärvi. Kuva: Pasi Mennander / Leijonat.fi
