Kun Venäjä helmikuun lopulla aloitti raukkamaiset sotatoimensa Ukrainassa, tiesi se isoa mullistusta eurooppalaiselle jääkiekkokartalle. KHL-jääkiekkoliigan aiempi asema romahti kertaheitolla.
KHL:ää on rahoitettu Venäjän energiavaroista. Nyt on jo selviö, ettei sarja pysty toimimaan entisellä rahoitusmäärällään, kun Venäjälle on asetettu lännestä ankaria talouspakotteita.
Jatkossa KHL:ssä ei nähdä tositoimissa montaakaan ulkomaalaispelaajaa. Poliittisten syiden takia Venäjälle ei haluta lännestä lähteä. Rahasummatkaan eivät ole niin suuria, että KHL-sopimus tehtäisiin hylkiöstatuksen uhalla.
Sveitsin, Ruotsin ja Saksan liigoihin on tarjolla entistä enemmän huippupelaajia. Tosin KHL:n palkkatasolle ei näissä sarjoissa päästä.
SM-liiga ei kykene taistelemaan palkoissa Sveitsin, Ruotsin tai Saksan sarjojen kanssa. SM-liigaan tuskin tulee KHL-pelaajien ryntäystä.
Muutamat suomalaiset entiset KHL-pelaajat ovat todenneet olleensa Euroopassa ammattilaisina oikeaan aikaan, kun KHL:ssä oli mahdollista pelata. Pelaajien piirissä arvuuteltiin jatkuvasti, miten pitkään Venäjällä jääkiekkoa moisilla rahasummilla rahoitetaan.
Vastaus saatiin 24. helmikuuta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Se päivä oli käytännössä rahakkaan ja kansainvälisen KHL:n loppu.
Lue myös:Kaksi kultaleijonaa yhä KHL-häpeässä – onko asiaa enää MM-kisoihin?
