Joukko suomalaisia merkittäviä urheiluvaikuttajia on julkaissut avoimen kirjeen, jossa vaaditaan merkittäviä muutoksia suomalaiseen huippu-urheiluun. Kirjeen ovat kirjoittaneet Jarmo Mäkelä, Anu Nieminen, Sami Itani, Valentin Kononen, Kati Lehtonen ja Karl-Erik Michelsen.
Kirje on otsikoitu sanoin ”Suomalaisen urheilun nollapiste”. Kirje sisältää seuraavaa tekstiä:
Suomalaisen urheilun nollapiste
Huippu-urheilun ja urheilijoiden suorituskyky ja taso eivät vastaa Suomessa globaalinhuippu-urheilun vaatimuksia. Ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi on erityisesti viimeisen 15 vuodenaikana haettu monella eri tavalla.
Samaan aikaan huippu-urheilulle kohdennettu suora julkinen tukion kasvanut kahdeksasta 25 miljoonaan euroon. Sijoituksemme kansainvälistä urheilua mittaavissaranking-tilastoissa on kuitenkin tällä hetkellä heikompi kuin huippu-urheilun muutosprosessin(Humu) alussa vuonna 2009.
Suomi on onnistunut säilyttämään korkean kansainvälisen tason tai nousemaan sille lajeissa kutenjääkiekko, hiihto, cheerleading, salibandy, moottoriurheilu ja paraurheilu. Sen lisäksi yksittäiseturheilijat ovat luoneet uraa huipputason kansainvälisissä ammattilaisjoukkueissa. Nämämenestystarinat ovat hämärtäneet kuvaa suomalaisen huippu-urheilun todellisesta kokonaistasosta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi vuonna 2022 ulkoisen arvioinnin huippu-urheilusta. Siihenliitettiin myös kansainvälisten asiantuntijoiden analyysi, joka perustui laajaan haastatteluaineistoon.Edellä mainitut arvioinnit sekä arjessa nähdyt ja koetut havainnot ovat osoittaneet, ettähuippu-urheilun nykytilanteeseen johtaneita tekijöitä ovat muun muassa johtamisongelmat,ristikkäiset intressit ja valtapelit, yleinen vaatimustason lasku, kyvyttömyys implementoidapolitiikkatoimia sekä puutteellinen palautejärjestelmä. Kasvualustan edellä mainituille tekijöille onluonut urheilutoimijoiden epärehellisyys ja kyvyttömyys tunnustaa tosiasiat.
Huippu-urheilu ja -urheilija on asetettava etusijalle
Suomalainen huippu-urheilu on nollapisteessä ja tarvitsee uuden alun. Huippu-urheilunedellyttämää vaatimustasoa on kasvatettava ja erityisesti huippu-urheilijoille on annettavamahdollisuus menestyä.Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön toimintamalli ei ole jatkossa paras ratkaisu kansainvälisenhuipputason saavuttamiseksi. Kokonaisjohtaminen tarvitsee nykyistä ry-pohjaista hallintomallialeveämmät hartiat, koska huippu-urheilun toimijakenttä on alati laajentuva organisatorinen jahallinnollinen kokonaisuus.
Edellä kuvattuun perustuen ehdotamme, että huippu-urheilun kokonaisjohtamista ja toimintamalliamuutetaan radikaalisti. Uudessa mallissa opetus- ja kulttuuriministeriö saa tuekseen uudenhuippu-urheilun asiantuntijaelimen. Sen tehtävänä on ohjata huippu-urheilun julkinen rahoitusglobaalin huippu-urheilun tulos- ja vaatimustason mukaiseen valmentautumiseen.Kansainvälisellä huipulla olevien urheilijoiden päivittäisvalmennusta tehostetaan.
Huippu-urheilutoimijoille asetetaan mitattavat, globaalin huippu-urheilun vaatimustason mukaisettavoitteet ja niitä seurataan tulosperusteisesti. Sama koskee lajiliittoja ja niidenhuippu-urheilutoimintaa.
Asiantuntijaelin ei saa olla hallinnollisesti, taloudellisesti tai puoluepoliittisesti sidoksissarahoitettaviin kohteisiin eikä sitä valita parlamentaarisesti. Sen asiantuntemuksen on oltavalaaja-alaista huomioiden myös kansainvälinen osaaminen. Ratkaisulla katkaistaan jäsenyyksiin jaeri edunsaajarooleihin liittyvät intressit, jotka sekoittavat nykyisessä mallissa huippu-urheilunkannalta vaikuttavimpia päätöksiä.
Olympiakomitean vastuulle jää jatkossa huippu-urheilun viitekehyksessä olympialiikkeenedunvalvonta sekä kansallisen ja huipulle tähtäävän kansainvälisen urheilutoiminnan toteuttaminenyhdessä seurojen, liittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kanssa.
Vain päätös puuttuu
Uudella toimintamallilla vahvistetaan huippu-urheilun autonomiaa, tuetaan ammattilaistenpäätösvaltaa päivittäisvalmennuksen toteutuksessa sekä varmistetaan julkisen tuen tehokkaampikohdentuminen. Toiminnan uudelleen organisointia vauhditetaan muuttamalla nykyistenhuippu-urheiluun kohdennettujen julkisten varojen painopisteitä ilman lisärahan tarvetta.
Koska julkiset varat eivät kasva, vaan todennäköisesti jopa vähenevät, ovat uudelleen kohdennuksetainoa järkevä tapa kehittää huippu-urheilua. Uusi toimintamalli voi myös onnistuessaan lisätäyksityistä rahoitusta, koska kohdennukset on mahdollista tehdä suoraan urheilutoimintaan.
Muutoksen edellytyksenä on järjestelmätasolla poliittinen päätös, joka ohjaa huippu-urheilunkokonaisjohtamisen ja organisoitumisen uudistumista. Lisäksi huippu-urheilussa mukana oleviltatoimijoilta vaaditaan sekä rehellisyyttä että omien arvojen ja asenteiden muuttamista.
Muutoksessavoi onnistua, jos huippu-urheilun ja -urheilijoiden etu kyetään asettamaan ensisijaiseksi ohi omientai oman organisaation intressien.
Lue myös:HIFK:n Ville Peltoselta raju avautuminen lehdistötilaisuudessa – tällaisena häntä harvemmin nähdään
