Suomen Olympiakomitea tiedotti tällä viikolla kuulumisistaan huippu-urheilun kehityksen suhteen, Samalla kerrottiin mitalitavoitteista Pariisin 2024 kesäolympialaisten osalta.
Kymmenisen vuotta sitten perustettu ja vuosien varrella paljonkin parjatun Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön organisaatio on ollut murroksessa vuoden verran. Matti Heikkinen aloitti yksikön johtajana syksyllä 2022, ja toiminta organisoitiin aiemman neljän ohjelman sijaan kahden päälinjan ympärille.
Nämä päälinjat ovat laji- ja kisaohjelmat sekä osaaminen ja toimintaympäristöt. Lisäksi uudet huippu-urheiluvastaavat aloittivat työssään vuoden 2023 alussa. Laadukkaampaan arkeen pyritään.
– Huippu-urheiluyksikön organisoituminen on edennyt suunnitellusti. Olemme muuttaneet yksikön rakennetta ja toimintatapaa sekä asiantuntijoidemme toimenkuvia sen palautteen perusteella, jota olemme saaneet verkostolta, sisäisestä arvioinnista ja viime kesänä valmistuneesta huippu-urheilun ulkoisesta arvioinnista. Organisoituminen elää ajassa ja reagoi toimintaympäristön muutoksiin, Heikkinen kertoo Olympiakomitean tiedotteessa.
Pekingin Olympialaiset käytiin jo vuosi sitten, ja niistä tuloksena oli kahdeksan mitalia ja yksitoista pistesijaa. Tällä kaudella siitä tultiin alaspäin. Suomen saalis talviolympialajien MM-kisoista 2023 oli vain kaksi hopeamitalia ja kaksitoista pistesijaa.
– Tulos oli tietenkin heikompi kuin Pekingin olympialaisissa. Täysin sama ilmiö kävi Pyeongchangin olympialaisten jälkeen, jolloin kuuden olympiamitalin ja 14 pistesijan Olympialaisia seurasi kolmen MM-mitalin ja 11 pistesijan vuosi. Olympiadin aikana tilanne kohentui, sillä MM-kisoissa 2021 tuloksena oli kuusi mitalia ja Pekingissä kahdeksan, huippu-urheiludatan asiantuntija Ilkka Palomäki sanoo tiedotteen mukaan.
– Kun katsoo tämän talven MM-tuloksen taakse, sijoituksia välille 9–16 kertyi 28. Neljä vuotta sitten niitä tuli 20. Tulevaa olympiamenestystä ajatellen iskuetäisyydellä on merkittävästi menneen talven MM-menestystä laajempi joukko. Talviolympialajien mitaliennuste Milano-Cortinaan 2026 on menneen kauden jälkeen 3,60 mitalia.
Talvilajien nuorten MM-kisoista Suomi saavutti kahdeksan mitalia kuuden urheilijan voimin. Lisäksi 23-vuotiaissa tuli maailmanmestaruus sprinttihiihdossa.
– Kun puhutaan alle 20-vuotiaista urheilijoista, ennuste ylipäätään menestysnäkymästä yleisessä sarjassa on vielä häilyvä – saati sitten kolmen vuoden aikaikkunassa. Kevään 2023 tilanteessa Suomella on talvilajeissa 13 määritelmämme täyttämää alle 24-vuotiasta talenttia, joiden tulostason kautta avautuu uskottava näkymä tavoitella arvokilpailumenestystä lähitulevaisuudessa, Palomäki taustoittaa.
– Osa heistä on jo menestynytkin, kirkkaimmin tietysti freeskin MM-hopeamitalisti Jon Sallinen. On kuitenkin selvää, että ennen kaikkea tässä joukossa on merkittävästi kasvunvaraa kohti Milano-Cortinaa.
Kymmenen mitalin ja 20 pistesijan olympiatavoitteen osalta strategiakaudella 2021–24 ollaan Pekingin talviolympialaisten jälkeen tilanteessa, jossa Pariisin kesäkisoihin jäi saavutettavaksi 2 mitalia ja 9 pistesijaa.
– Kesälajien kausi 2023 on vielä hyvin alkuvaiheessa, joten mitaliennuste Pariisiin nojaa vielä pitkälti kesään 2022. Juuri tällä päivämäärällä ennuste Pariisiin on 2,25 mitalia, joten vähintään tavoitevauhdissa edetään. Kesälajeissa ennuste on sitä relevantimpi mitä lähemmäs loppuvuotta mennään, Palomäki huomauttaa.
Tokion kesäolympiakisoissa 2021 Suomi saavutti kaksi pronssimitalia. Eteenpäin ei ole juuri menty.
Lähde: Olympiakomitean tiedote
