Iivo Niskanen toi Suomelle ensimmäisen hiihdon maailmanmestaruuden kuuteen vuoteen voitettuaan Lahdessa keskiviikkona 15 kilometrin kisan. Niskasen menestyksen salaisuus oli kausi, jossa ei ole ollut vastoinkäymisiä.
– Kyllä tää vetää sanattomaksi. Harvoin menee kaikki niin kuin Strömsössä, mutta tänä vuonna on mennyt. Kyllä se vaan sitä vaatii, Niskanen sanoi.
Keli oli vaikea, mutta Niskasen suksikin toimi loistavasti.
– Oli voittava suksi. Ei tuollaista eroa muuten saa aikaan. Haastava keli ja se vaatii paljon kalustolta. Kyllä mä tiesin, että olen kauden tärkeimmällä hetkellä parhaassa kunnossa.
Myös taktiikka oli kohdallaan.
– Olen aikaisemmin aloittanut monta kertaa liian kovaa. Nyt vauhdinjako meni oikein, Tiesin toisella kierroksella koko ajan, että johdin kisaa.
Tunteet olivat maalissa pinnassa.
– Kyllähän siinä väsynyt olin, kun nousin siinä. Kotiyleisö auttoi kannustuksessa, että kaikki jäi tonne ladulle. Oli hullua ajatella kesken kisan voittavansa ja se ero oli parikymmentä sekuntia. Oli uskomatonta, kun lähti nousuun inkkarikukkulalla. Otin kyllä kaiken irti yleisöstä, kun kannustivat. Kaikin puolin tuntui uskomattomalta. Hankala silleen kuvailla, Niskanen sanoi.
– Ajattelin parisprintin jälkeen, että tuleeko näistä epäonnen kisat? Ei tullut sitten. Sain käännettyä voitoksi, Niskanen jatkoi.
Maamme-laulua Niskanen lauloi tunteikkaasti.
– Kyllä sitä Jokereiden peliin varmaan pääsisi laulamaan. Harmi, että niillä loppui kausi, hän vitsaili.
Niskasen mukaan tunne on uskomaton, kun suksi kulkee ja tietää menestyvänsä.
– Olen voittanut pari kertaa Rukalla. Sinä päivänä, kun voitat, tiedät olevasi vahva. Pystyt vielä lisäämään vauhtia johtaessasi kisaa.
Sotshin 2014 olympiakisojen jälkeen Niskanen koki pari vaikeampaa kautta. Nyt vaikeuksien selättämisen jälkeen menestystä osaa arvostaa.
– Kun ajattelee viime vuotta, kun ei päässyt edes ensimmäisissä väliajoissa kärkeen, vaikka kuinka yritti.Sen jälkeen osaa vielä enemmän nauttia. Viime vuonna ei vain tullut missään vaiheessa tunnetta, että kilpahiihto olisi mukavaa. Pitää vaan osata nauttia itsensä rääkkäämisestä ladulla.
Teksti: Otto Palojärvi, Lahti
