Viime talvena yllättäen painiuransa päättänyt Petra Olli voitti urallaan muun muassa MM-kultaa, mutta suurin unelma eli olympiakullan voittaminen jäi saavuttamatta.
Ollin iskun paikka oli Rion olympialaisissa 2016, johon suomalainen lähti valtavin odotuksin. Lopputuloksena oli suurempaakin suurempi pettymys, kun nainen lähti laulukuoroon jo toisella kierroksella.
Hän myöntää, että nuo kisat pyörivät mielessä useamman vuoden.
– Henkisesti raskain muisto oli Rio. Huonosti menneiden kisojen jälkeen me istuttiin koko painimaajoukkueen voimin kisakylässä aamun pikkutunneilla ja pohdittiin, että eipä meillä nyt hyvin mennyt. Se kummitteli vuosia mielessä. Tuollaisesta palautuminen oli pitkä prosessi. Sen jälkeen harjoituksissakaan ei kiinnostanut mikään, Olli myönsi Unibetin Ylilyönti-podcastissa.
Olli on matkustellut paljon painin takia, ja monet matkat suuntautuivat hieman eksoottisimpiin kohteisiin, joista jäi monia hyviä tarinoita kerrottavaksi. Lappajärveläisen mieleen on jäänyt etenkin eräs Venäjän-reissu.
– Yksi kauhukokemuksista sattui vuonna 2019, kun lähdimme valmentajana kanssa Vladikavkaziin leirille. Lähtöä edellisenä iltana valmentajani laittoi minulle viestiä, että kyseessä on miesten leiri. Siellä oli pelkkiä maailmanmestaruus- ja olympiatason miespainijoita. Minut otettiin kyllä hyvin vastaan, mutta kyllä minua katsottiin pikkuisen pitkään, kun seisoin partasuisten miesten kanssa rivissä.
Nyt Olli myöntää, että uran päättäminen oli kytenyt mielessä jo pitkään.
– Olin harkinnut lopettamispäätöstä pitkään, mutta vihdoin ja viimein uskalsin sen rehellisesti sanoa ääneen ja itsellekin todeta, että minun on aika lyödä tossut naulaan ja jatkaa eteenpäin jollain muulla keinoin. Pohjanmaalla meillä on tapana sanoa, että joko tehdään sata lasissa tai ei tehdä olleenkaan. Se oli raskas, mutta rehellinen päätös.
– Lopettaminen on ollut pitkä prosessi, mut nyt se on tullut päätökseen, Olli iloitsee.
