Pituushyppääjä Ringa Ropo oli 1980-90 -lukujen taitteessa Suomen suosituimpia yleisurheilijoita. Merkittäviä arvokisamitaleita hän ei saavuttanut, mutta kilpaili kuitenkin vahvasti kansainvälisellä tasolla.
Ropon uran kenties suurin pettymys olivat Barcelonan 1992 olympiakisat. Hän jäi kolme senttiä finaalipaikasta ja olympiaura jäi lopulta siihen. Barcelonassa Ropo oli ainoan kerran mukana olympialaisissa.
– Barcelonan olympialaiset jäi muistoihin vähän negatiivisesti, koska olin ensimmäinen, joka putosi finaalista. Mutta Tokion 1991 MM-kisoissa olin finaalissa yhdeksäs. Se oli urheilullisesti hyvä saavutus. Olin ollut kipeänä juuri ennen kisoja. Ei ollut parasta mahdollista valmistautumista, Ropo muistelee Sport Content-uutispalvelulle merkittäviä arvokisojaan.
Kenties paras onnistuminen osui vuoteen 1990.
– Omalla tavallaan myös Splitin 1990 EM-kilpailut, jossa tuloksella 679 olin vasta kahdeksas, oli merkittävä. Aika pitkään ollaan Splitin tuloksellani tai Suomen ennätykselläni oltu arvokisoissa neljän parhaan joukossa, Ropo toteaa.
Tokion olympialaisissa 2021 Ropo olisi ollut Splitin tuloksellaan yhdeksäs. Ja yhä voimassa olevalla Suomen ennätyksellään 685 kuudes. Pituushypyn kansainvälinen kärki on 30 vuodessa jopa heikentynyt.
Ropoa ei silti harmita.
– Se oli aika kova aikakausi, kun joutui hyppäämään. En ole katkera ollenkaan siitä, mutta jälkeenpäin olen osannut arvostaa tuloksiani kuitenkin enemmän. Silloin en arvostanut niin paljon kuin nykyään arvostan.
Ropon perheen hallussa on tällä hetkellä kaksi Suomen ennätystä. Hänen tyttärensä Ella Junnila hyppäsi 2019 korkeushypyn ulkoratojen Suomen ennätyksen 195.
Mitä Ringa odottaa Ellalta tänä vuonna Budapestin MM-kisoissa sekä 2024 Pariisin olympialaisissa?
– En siihen asiaan ota kantaa. Ne ovat Ellan omia juttuja ja hän vastaa itse niihin liittyvistä asioista. Mä olen vain äiti ja toivon, että hän onnistuu, hän vastaa.
Haastattelu: Otto Palojärvi
Lue myös:100 metrin juoksun Suomen ennätysnainen haluaa ennätyksestään eroon
