Suomen joukkue saavutti Tokion olympialaisissa kaksi mitalia Matti Mattssonin voitettua pronssia 200 metrin rintauinnista ja Mira Potkosen nyrkkeilyn alle 60 kiloisten sarjassa. Menestys oli Tokiossa parempaa kuin Rio de Janeirossa 2016, jolloin Potkosen nyrkkeilypronssi jäi Suomen ainoaksi mitaliksi.
Suomen joukkueen johtaja Mika Lehtimäki toteaa Olympiakomitean haastattelussa Suomen joukkueen onnistuneen lähtötasoonsa nähden erinomaisesti.
– 36% joukkueen urheilijoista ylitti itsensä ja sijoittui paremmin tulosluetteloissa kuin lähtölistoissa. 40% urheili omalla tasollaan ja 24 % jäi lähtölistoja huonommille sijoille. Tämä on poikkeuksellisen hyvä prosenttijakauma. Tältä joukkueelta ei juuri parempaa suoritusta olisi voinut odottaa, Lehtimäki sanoo.
Samalla Lehtimäki painottaa, että jatkossa tavoitteena on saada kisoihin entistä menestyspotentiaalisempia suomalaisurheilijoita, joiden ei tarvitsisi ylisuorittaa saavuttaakseen mitaleita.
– Olemme tehneet urheilijoiden ja lajien kanssa pitkäjänteistä työtä uuden suomalaisen huippu-urheilijasukupolven kasvattamiseksi ja uuden toimintatavan rakentamiseksi. Tätä työtä on tehty neljällä sektorilla, jotka ovat olympialajit, paralympialajit, joukkuepelit ja ei-olympialajit, ja kaikissa näissä on nähtävissä uuden sukupolven nousu. Tekemämme työ tuottaa tulosta pitkällä aikajänteellä, ja siitä ensimmäinen osoitus nähtiin Tokiossa, Lehtimäki toteaa.
Lehtimäen mukaan työ suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi jatkuu valitussa suunnassa.
– Asetimme päättyneelle olympiadille kovan kymmenen mitalin tavoitteen ja saavutimme kahdeksan mitalia sekä kaksi niukkaa neljättä sijaa. Edellisellä olympiadilla saldomme oli kuusi mitalia. Tavoitteemme suomalaisessa huippu-urheilussa ovat olympiamenestystä laajemmat, mutta on ilman muuta hienoa ja tärkeää, että olemme onnistuneet parantamaan menestystämme myös olympialaisissa, Lehtimäki sanoo.
Lehtimäen mukaan suomalaisen huippu-urheilun isoja valintoja ovat jatkossakin resurssien keskittäminen ja yhteistyö eri toimijatahojen välillä.
– Voimme menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain, jos saamme parhaat urheilijat riittävän nuorena kulkemaa polkua, jossa valmentaudutaan parhaassa valmennuksessa, parhaissa olosuhteissa ja parhaiden tukipalvelujen äärellä. Tätä toimintatapaa rakennamme urheiluakatemiaohjelman ja osaamisohjelman kautta, yhteistyössä lajiliittojen ja koko huippu-urheiluverkoston kanssa.
Suomi meni Tokiossa Riosta eteenpäin, mutta kahden pronssimitalin saldo on muihin Euroopan maihin verrattaessa hävettävän huono. Esimerkiksi Norja saavutti kahdeksan mitalia, joista neljä oli kultamitaleita. Ruotsi voitti kolme kultaa ja kuusi hopeaa. Tanskan saldo oli kolme kultaa, neljä hopeaa ja neljä pronssia.
Baltian maatkin menestyivät Suomea paremmin. Jopa San Marino päihitti Suomen mitalitaulukossa.
Euroopan maista Suomea huonommin Tokiossa menestyivät vain Islanti, Bosnia-Hertsegovina, Albania, Malta, Luxemburg, Liechtenstein ja Andorra.
Teksti: Otto Palojärvi, Tokio
