Maailman huippuyleisurheilijat ovat usein parhaassa kunnossaan 30 vuotta täytettyään. Miten on Suomessa?
Yleisurheilun valmennus- ja kilpailujärjestelmä, lehdistökin omalta osaltaan vaikuttavat siihen, kuinka moni lahjakas yleisurheilija motivoituu jatkamaan uraansa 30 ikävuoteen saakka ja sen yli.
Tutkimalla 30-vuotiaiden ikäluokan viime kesän parhaita suomalaistuloksia selviää, että lajeissa joissa kansainvälisesti menestymme, olemme onnistuneet luomaan urheilijoita 30-vuotiaiksi motivoivan järjestelmän.
Miesten keihäänheiton ”ikämiestilaston” kolme parasta viime kesänä olivat Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen ja Teemu Wirkkala. Missään muussa lajissa meillä ei ole niin kovaa kolmikkoa nuorempienkaan joukossa.
Suomen Aikuisurheiluliitto on joitakin vuosia sitten virallistanut 30-vuotiaiden ikäluokan mestaruuskilpailulajiksi. Tämä osaltaan motivoi urheilijoita jatkamaan hienon lajin parissa pidempään.
Kohdistetaanko naisiin suurempi paine lopettaa?
Miesten ja naisten välillä tilastot osoittavat selkeän eron. Naiset lopettavat miehiä keskimäärin nuorempina. Näin ei olisi pakko olla. Esimerkiksi raskaus ei ole este huippu-urheilijan uran jatkumiseksi.
Kestävyyslajien ja heittolajien suosio aikuisten urheilijoiden joukossa on suuri. Nopeuslajeissa räjähtävän voiman ja pitkäjänteisyyden yhdistäminen on osoittautunut haasteelliseksi.
Tommi Evilän 8 metrin kauden päätyttyä kukaan kolmikymppinen ei viime kesänä hypännyt pituutta 7 metriäkään. 400 metrin aitajuoksun tilastoykkönen on Nooralotta Nezirin valmentaja Jussi Ihamäki.
Tiina Hakanen sijoittuu kärkikolmikkoon kuudessa eri lajissa. Naisten seiväshypyssä kolmen metrin raja on aikuisilta naisilta vielä ylittämättä ja tässä lajissa aikuisurheilijoiden ikärajan voisikin laskea 25 vuoteen.
Kannustamalla urheilijoita pitkään kilpauraan vahvistetaan samalla kilpailujärjestelmää. Sisäistä kilpailua lisäämällä haastetaan nuoremmat yrittämään kovemmin. Ja joka urheilijalla on oikeus nauttia pidempään.
Lähde: Tiedote
