Suomen Olympiakomitea vahvisti keskiviikkona, että Suomen huippu-urheilun tukijärjestelmä muuttuu. Jatkossa tukea keskitetään niihin lajeihin, joissa on mahdollista menestyä. Keskiössä on podium-urheilija, mikä tietysti tarkoittaa urheilijaa, jolla on arvokisoissa mahdollisuuksia mitaleille.
Vielä ei ole päätetty lajeja, joihin tukea kohdistetaan enemmän. Kaikki lajiliitot eivät tule olemaan tyytyväisiä, koska toiset lajit menettävät tukea.
Suomen huippu-urheilun taso on ollut yksilöurheilussa laskussa. Torinon ja Pekingin olympiadilla 2006-08 Suomi saavutti 13 mitalia. Vancouverin ja Lontoon olympiadilla 2010-12 mitaleja tuli enää kahdeksan ja Sotshin ja Rio de Janeiron olympiadilla 2014-16 vain kuusi.
Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski sai selitellä Rion kisojen surkeaa menestystä (vain yksi pronssimitali) paljonkin. Rion jälkeen onkin tultu tulokseen, että muutoksia tarvitaan.
– Maailma muuttuu vauhdilla ja urheilunkin pitää muuttua. Nelivuotiskauden jälkeen pohdittiin huippu-urheiluyksikössä, mitä pitää parantaa. Lajiliittojen kanssa oli yhteistä näkemystä. Tehtiin kansainvälistä benchmarkia, kommentoi Kojonkoski.
– Huippu-urheilulle pitää saada arvostusta ja sitä saadaan vain menestyksellä, Kojonkoski painottaa.
Urheilijatkin antoivat Riossa selkeää palautetta muutosten tarpeista.
– Riossa urheilijat kertoivat, että oman prosessin pitää vastata kansainvälistä prosessia. Lajiliitot vastaavat tekemisestä, mutta valmennusosaaminen on kaiken akilleenkantapää, Kojonkoski totesi.
Olympiakomitea ilmoitti, että tavoitteena on saavuttaa talvi- ja kesäolympiakisoista yhteensä kymmenen mitalia yhdeltä olympiadilta. Myös paralympialaisten kesä- ja talvikisoista tavoitellaan yhteensä kymmentä mitalia.
Lisäksi Suomi tavoittelee palloilujoukkuetta Tokion 2020 olympiakisoihin. Tämä tarkoittaa käytännössä miesten lentopallomaajoukkuetta. Miesten koripallomaajoukkueelle tavoite tulee liian aikaisin eteen.
Teksti: Otto Palojärvi
