80-luvun ja 90-luvun alun hittilaji squash on jälleen kasvussa.
Squashia harrastavien määrä tippui radikaalisti 90-luvun lopulla ja halleja saneerattiin muihin käyttötarkoituksiin. Kuluvalla vuosikymmenellä kenttiä ei ole enää hävinnyt 2000-luvun alun malliin ja uusia suunnitellaan useammalle paikkakunnalle. Pääkaupunkiseudun suurimmat squash-hallit ovat kasvattaneet myyntiään tasaisesti viimeisen kuuden vuoden ajan ja viimeisen vuoden aikana kasvuvauhti on kiihtynyt.
Kenttämäärältään (9) Suomen suurimman squashtoimipaikan, Merihaan Pallohallin hallipäällikkö Toni Lötjösen mukaan viimeiset kolme vuotta on ollut squashille hyvää aikaa.
– Meillä squashkenttien käyttöaste on prime time -aikoina erittäin hyvällä tasolla, mikä näkyy myös myyntiluvuissa. Squash on liikevaihdolla mitattuna kasvanut 31% vuodesta 2015. Tähän vaikuttaa osin myös se, että meiltä hävisi kuusi sulkapallokenttää kuntosalin tieltä ja ihmiset siirtyivät pelaamaan squashia tai squash57:aa (racketball).
Talihallin hallipäällikkö Sari Niemistö on Lötjösen kanssa samoilla linjoilla.
– Kyllä se pitää paikkansa. Meillä squash on kasvanut vähän jokaisena vuotena hallin olemassaoloaikana, mutta viime tilikaudella tehtiin selvä hyppäys, kun kasvu oli käytännössä yhtä paljon kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä. Meillä squashin iltavuoro kannattaa varata hyvissä ajoin. Ruuhkaisinta on arkisin klo 16-20 välisenä aikoina ja senioripelaajien ansiosta osittain myös aamupäivisin. Mutta mukaan mahtuu kyllä.
Toimintaa on monenlaista; aktiivista seuratoimintaa kaikenikäisille ja -tasoisille ja mm. Helsingin kaupungin tukemaa liikuntaa nuorille.
Squashliiton organisaatiossa tehtiin reilu vuosi sitten muutoksia. Mika Monto nimitettiin toiminnanjohtajaksi ja Tomi Niinimäki nuorisopäälliköksi.
– Olemme lähteneet määrätietoisesti toteuttamaan strategiaamme. Seurat ja hallit ovat siinä keskiössä. Ilman halleja meillä ei ole mitään ja ilman seuroja hallit eivät voi toimia optimaalisesti. Tähän liittyy myös luonnollisesti viestintä. Squash on tutkimusten mukaan maailman terveellisin urheilumuoto, mikä sopii erinomaisesti nyt vallalla olevaan kuntoilu- ja itsestähuolehtimisboomiin. Se meidän pitää pystyä viestimään paremmin suurelle yleisölle.Toiminnanjohtaja Monto kommentoi aikaansa squashliiton operatiivisessa johdossa.
– Kilpailullisesti olemme asettaneet tavoitteemme tarpeeksi pitkälle, vuoteen 2024, jotta muutokselle on riittävästi aikaa. Olemme tarkoituksella kohdistaneet panostustamme nuorempiin, jotta he olisivat valmiimpia teknisesti ja taktisesti aikuisikää lähestyttäessä. Jos kolmen vuoden päästä ei tuloksia vielä näy, niin emme huolestu, Monto lisää.
