Italian ympäriajon kolmas ja viimeinen viikko on kova koettelemus, sillä viimeisen viikon vuoristoetapit ovat rajuja. Niin myös kilpailun 17. etappi, joka päättyi 203 kilometrin ja noin 5000 nousumetrin jälkeen hiihtokeskus Madonna di Campiglioon. Ajajille se oli noin kuuden tunnin urakka edellispäivän tapaan.
Etappi alkoi kovalla vauhdilla, kun irtiottoryhmään pyrkijät iskivät yrityksiinsä. Irtiottoryhmä muodostui vasta noin 50 kilometrin ajon jälkeen ensimmäisessä pitkässä nousussa. Kärkeen pääsi jälleen iso 19 ajajan ryhmä. Mukana oli itävaltalainen Bahrain-McLarenin Herman Pernsteiner, joka oli kokonaiskilpailussa 15. sijalla vajaa 10 minuuttia johtavaa Joco Almeidaa perässä. Tämän vuoksi yhteiskilpailun kärkimiesten joukkueet joutuivat olemaan varuillaan, että ero karkulaisiin ei muodostu uhkaavan suureksi.
Kärkiryhmä teki töitä mäkisessä maastossa hyvin ja ero pääjoukkoon kasvoi parhaimmillaan noin kahdeksaan minuuttiin. Mutta kontrolli toimi. Pääjoukolla, lähinnä Almeidan joukkueella Deceuninck-Quickstepilla, oli jaloissa vauhtireserviä. Uhka ei muodostunut kärkiryhmästä. Sen annettiin mennä etappivoittoon, mutta sellaisella aikamarginaalilla, että yhteiskilpailun kärki ei mennyt tällä etapilla sekaisin.
Irtiottoryhmäläiset tiesivät tilaisuutensa ja he käyttivät sen. Ryhmä pienentyi loppunousussa. Siitä oli noin puolet jäljellä, kun maaliin oli yhdeksän kilometriä. Ei mennyt kuin hetki, kun kärkeen iski yksin edellisen, tiistaisen etapin toiseksi ajanut australialainen Ben O’Connor (NTT). Siihen ei kukaan pystynyt vastaamaan. Herman Pernsteiner yritti, mutta australialainen karkasi voittoon. Eroa toiseksi jääneeseen Pernsteineriin tuli puoli minuuttia.
Yhteiskilpailun kärkimiehet kävivät omaa kilpailuaan reilun viiden minuutin päässä. Yhteiskilpailun kakkosena oleva Wilco Kelderman apumiehineen yritti yllättää viimeisillä kilometreillä pinkkipaitaisen Joco Almeidan, mutta yritys osoittautui turhaksi. Almeida seurasi helposti. Ja tämän jälkeen ryhmä tuli maaliin suhteellisen sopuisasti. Almeida puolusti jälkeen johtoaan hyvin.
Jaakko Hänninen selvitti myös tämän raskaan etapin varsin kohtuullisesti. Hän tuli maaliin sijalla 73 (+ 21:38) tehtyään töitä joukkueensa kapteenien hyväksi.
– Samaa hommaa kuin edellisilläkin etapeilla. Oli jälleen vähän huonoa tuuria porukkaan iskiessä ja kun irtiotto lähti nousussa, ei ollut jalkaa vastata iskuun. Onneksi meidän Geoffrey (Bouchard) pääsi mukaan isoon irtiottoon. Tämän jälkeen pienentyneessä pääjoukossa joukkuekavereiden auttamista. Viimeisen nousun juurella kävin hakemassa viimeiset pullot ja patukat kavereille ja sen jälkeen omaa tempoa maaliin. Eilen noin kuusi tuntia, niin kuin tänäänkin ja huomenna on tiedossa yli kuuden tunnin päivä. Onhan tämä melkoista rokkenrollia,kertoi Jaakko Hänninen tiedotteessa.
Seuraavaksi ajetaan 207 kilometrin etappi Pinzolosta Laghi di Cancanoon. Etapilla noustaan hurjat nousut, hurjimpana legendaarinen Stelvion nousu. Sen huippu on 2758 metrissä. Sen päältä on maaliin 37 kilometriä. Ensi kova lasku ja heti perään yli 10 kilometrin ykköskategorian loppunousu maaliin.
Lähde: TWD-Länkenin lehdistötiedote
