Suomalaiset olympiavoittajat korostavat osaamisen merkitystä huippu-urheilun menestyksessä. Kansainvälisen tason osaamista tarvitaan huippu-urheilijoiden valmennuksessa, asiantuntijatyössä ja lajien TKI-toiminnassa. Vain osaamisen avulla voidaan kehittää kansainvälisessä kilpailussa vaadittavaa fyysistä ja henkistä huippusuorituskykyä.
– Tutkimustiedon ja osaamisen yhdistäminen on ollut keskeinen tekijä pitkäaikaiselle menestykselle. Erityisesti testaaminen, suorituksen mittaaminen ja siitä tehtävät johtopäätökset valmennusprosessiin ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä asioita tuloksenteon takana, kertoo kolmissa viime olympiakisoissa maastohiihdossa kultaa voittanut Iivo Niskanen Olympiakomitean tiedotteessa.
Olympiakomitean mukaan suomalaisen koulutusyhteiskunnan rakenteet ja toimintamallit antavat hyvä pohjan huippu-urheiluosaamisen vahvistamiseen. Osaaminen voi olla pienen maan kilpailuvaltti.
Suomessa on myös vahva liikunta-alan koulutusmalli, jota voidaan tehostaa urheiluun kohdennetulla TKI-toiminnalla, tehokkaalla tiedonjaolla ja toimivalla huippu-urheiluverkostolla. Vielä koulutus- ja tutkimusjärjestelmästä ei olla saatu irti kaikkia tehoja huippu-urheilun hyväksi.
Huippu-urheilun kansainvälinen kilpailu kiristyy koko ajan. Suomi on jäänyt huippumaita jälkeen kokonaisvaltaisessa valmennusosaamisessa. Menestykseen tarvitaan entistä enemmän koulutus- ja tutkimusverkoston yhteistyötä, päämäärätietoista osaamisen kehittämistä, luovaa TKI-toimintaa ja aktiivista osaamisen hakemista myös kilpailijamaista.
Olympiavoittajien omat kokemukset vahvistavat tiedon ja osaamisen merkitystä menestykseen johtaneissa urheilijan urissa. Kilpailuedun saavuttaminen harjoittelumenetelmissä, kuormitukseen ja palautumiseen liittyvissä seikoissa, vammojen ennaltaehkäisyssä, lajitekniikoiden optimoinnissa, välineiden ja henkisen suorituskyvyn kehittämisessä on ollut ratkaisevan tärkeää.
– Ilman vahvaa tieteellistä tutkimusta ja siitä johdettujen harjoitusmenetelmien käyttöönottoa 1980-luvulla en olisi saavuttanut omaa menestystäni Soulissa 1988, toteaa Olympiavoittajien yhdistyksen puheenjohtaja Tapio Korjus, joka 1988 voitti keihäänheiton kultaa.
Lähde: Olympiakomitean tiedote
Lue myös:Risto Dufvalta taas jäätävä veistely – ”Pojat menee hotelliin, minä rouvan kanssa lusikkaan”
