Suomen ensimmäiset valinnat Pyeongchangin talviolympiakisoihin ilmoitettiin tiistaina. Valituiksi tulivat curlingin sekajoukkue sekä 11 yksilöurheilijaa.
Curlingissa Suomea edustavat Etelä-Koreassa Oona Kauste ja Tomi Rantamäki. Maastohiihtoon valittiin Iivo Niskanen, Ristomatti Hakola, Matti Heikkinen, Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen. Yhdistettyyn valittiin Ilkka Herola ja Eero Hirvonen, ampumahiihtoon Mari Laukkanen ja Kaisa Mäkäräinen, lumilautailuun Enni Rukajärvi ja pikaluisteluun Mika Poutala.
Nyt valittiin vain urheilijoita, joilla on mahdollisuuksia kahdeksan joukkoon. Näyttöjen piti Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Kojonkosken mukaan olla tuoreita.
– Jos me lähdetään respect-osastolle, että kuka mitäkin on aikaisemmin tehnyt, niin sitten me ollaan aina enemmän spekulointien varassa. Me haluttiin pohjata tämä selkeästi tulosten seurantaan ja siihen perustuvaan menestysennusteeseen, totesi Kojonkoski.
Kojonkosken mukaan lajiliittojen ja lajien valmennuksen kanssa tehdään yhteistyötä myös tilanteen pitämisessä ajan tasalla.
– Meillä on läheinen yhteistyö lajien valmennuksen kanssa ja sitä kautta läheinen yhteistyö myös urheilijoiden kanssa. Se on jokaisen lajiryhmävastaavan velvollisuus pitää huolta, että urheilija ei koe, että heitä ei tässä arvosteta.
Olympiajoukkueeseen valitaan vielä nelisenkymmentä yksilöurheilijaa.Hannu Manninen voi esimerkiksi yhä kolkutella kisakoneen ovea. Kojonkosken mukaan aliarvostuksesta ei ole kyse.
– Mun viesti on yhdistetylle ja Hannu Manniselle, että kyse ei ole siitä.
Maastohiihdossa valintoja suositteli valmennusjohto. He ovat saaneet tiedon, että me tullaan kaikella todennäköisyydellä viisi yhdistetyn miestä ja joukkue on tietenkin kisoissa.
– Syvemmän arvion pystyvät tekemään Reijo Jylhä ja Olli-Pekka Kärkkäinen, miksi valittiin vain kaksi naista. Tämä oli heiltä vahvistettu esitys, taustoitti Kojonkoski.
Kojonkoski myös muistutti, ettei viestijoukkueita vielä valittu.
– Jos olisi lähdetty viestijoukkueita valitsemaan, olisi tullut spekulaatioita, että miksi me ei valita urheilijoita. Kaikissa tapauksissa urheilijoiden nimeäminen ei ole valmista vielä. Jos olisi nimetty, olisi meillä ollut naisten viestijoukkue ja yhdistetyn joukkue, joka maailmancupissa on ollut tällä kaudella parhaimmillaan neljäs ja omaa vahvan mitalipotentiaalin.Kärkkäisen ja Jylhän näkemys oli, ettei tässä vaiheessa ole vielä tarvetta valita viestijoukkuetta.
– Sitten me tullaan ampumahiihdon sekajoukkuetiimiin. Siellä eivät ole nimet valmiina. Nyt nimettiin ihan top-joukkue. Katsottiin, että se on eri näkökulmista tasapuolinen ja perustelut selkeät, Kojonkoski jatkaa.
Muutama urheilija meni valinnassa nipin napin kriteereistä.
– Tämän päivän valintakriteeri oli, että tulosten valossa on vähintään top 8 -urheilija. Ehkä kaikkein spekulatiivisin tämän päivän valinnoissa oli Ilkka Herola, joka oli viime kauden maailmancupin seitsemäs ja tällä kaudella maailmancupissa ollut parhaimmillaan yhdeksäs, kertoi Kojonkoski.
Lumilautailussa vain Rukajärvi tuli valituksi jo nyt.
– Tämän kauden tulokset eivät ole riittäviä. Lumilautailussa pitää lukea aina niiden tulosten läpi kahdesta eri kansainvälisestä sarjasta. FIS:n sarjojen painoarvo kasvaa olympialaisten lähestyessä. Varsin helpottavaa oli, että Enni oli slopestylessa viime viikonloppuna kolmas, perusteli Kojonkoski.
Roope Tonterin viime kauden näytöt eivät vielä riittäneet.
– Tonterilla oli viime kaudella erinomaisia tuloksia, mutta tällä kaudella ei vielä ole näyttänyt, että olisi siinä vauhdissa, Kojonkoski arvioi.
– Tämän syksyn tulokset eivät ole freestylessa ja lumilautailussa olleet ihan odotusten mukaisia. Meillä on vahva kulttuuri. Enni on mitalikandidaatti big airissa sekä slopestylessa, mutta muilta odotetaan lisänäyttöjä. Siellä on laaja joukko, joka pystyy tekemään menestystä, mutta kauden tulokset ovat olleet harmaita, Kojonkoski jatkoi.
Mari Laukkanen kuitenkin tuli valituksi jo nyt, vaikka alkukausi on ollut hänellä vaisuhko.
– Kun katsotaan viimeisen vuoden tuloksia, niin Mari Laukkasen Oslon kaksi maailmancupin voittoa ovat huikeita saavutuksia. MM-kisojen nelostila on huikea saavutus. Tänä vuonna ollut 12:s ja me katsotaan, että on orastavaa nousua. Urheilijat, jotka ovat onnistuneet voittamaan ja ovat tällä kaudella olleet lähellä, ovat mukana tässä, perusteli Kojonkoski.
Kojonkosken mukaan ampumahiihdon sekaviestijoukkue valittaneen kisoihin.
– Sekajoukkue oli Östersundissa kahdeksan joukossa. Mun mielestäni se on vahva merkki, että ollaan nousussa. Meillä oli Sotshissa kaksi miestä ja kaksi naista. Koen tuon lajin olevan nousussa ja pidän todennäköisenä, että seuraavassa valinnassa ollaan mukana.
Ampumahiihtoviestiin Suomi ei Kojonkosken mukaan todennäköisesti tule lähettämään joukkuetta.
– Ei näillä näytöillä valita joukkuetta miesten eikä naisten viestiin. Pidetään kriteereistä kiinni. Ne on päätetty suomalaisen urheilun korkeimmalla tasolla.
Miesten mäkihypyssä joukkuemäkeen Suomi saanee edustusta.
– Tällä kaudella mäkihyppyjoukkue oli jo seitsemäs. Ja viime kaudella MM-kisoissa kuudes. Jos kriteereitä noudatetaan, niin ihan kohtuulliselta näyttää, Kojonkoski sanoi.
– Mäkikiintiö nousi muutama viikko sitten viiteen per maa. Viisi voi lähettää mäkihyppyyn ja yhdistettyyn mies. Jos joukkue lähetetään näin herkkään lajiin, niin pitää olla viisi miestä. Kisakelpoisuudessa on kriteereitä. Esimerkiksi Turkin joukkue putosi pois. Kaikilla urheilijoilla pitää olla kansainväliset näytöt, Kojonkoski jatkoi.
Naisten mäkihypyssä Julia Kykkänen oli ensimmäisten valintojen kriteereistä Kojonkosken mukaan kaukana.
– Ei riittänyt läheskään. Ei tulosten valossa ole top 8.
Alppihiihdossa Suomen tilanne on synkkä.
– Jos Sotshiin mentiin alppihiihdossa vielä aika korkein odotuksin, niin nyt, Sandellin poistuessa, meillä ei ole oikeastaan tässä kategoriassa yhtään hyvää tulosta. Varsin pieneltä näyttää tällä hetkellä meidän alppihiihdon joukkue, arvioi Kojonkoski.
– Torsti (Samu) ja Romar (Andreas) voivat olla kysymyksessä, totesi Kojonkoski alppihiihtäjistä, jotka voisivat päästä olympialaisiin.
Teksti: Otto Palojärvi
