Helsingin IFK:n ja SaiPan välinen jääkiekkoliigan ottelu ei ollut mikään ihan tavallinen runkosarjan peli.
HIFK:n 4-1-voittoon päättyneessä ottelussa tehtiin nimittäin kiekkohistoriaa, kun HIFK:n 46-vuotias maalivahtivalmentaja Jan Lundell hyppäsi vielä kerran askiin. Samalla Lundellista tuli Liiga-historian vanhin pelaaja.
HIFK:n pukukopissa mediaa odotti iloinen veskari. Lundell istui poikansa Antonin vieressä ja hymyili leveästi. Liiga-uran todennäköisesti viimeinen peli oli tuottanut tilastoihin yhden torjunnan ja nollapelin.
– Hyvä voitto meiltä. Pystyttiin tekemään kaikki tarpeellinen ja pelattiin ehjä 60-minuuttinen. Saimme sen tuloksen, mitä lähdimme hakemaankin. Siihen olemme tyytyväisiä, Lundell aloitti.
HIFK tiedotti vasta vähän ennen SaiPa-ottelun alkua, että HIFK:n varavahti Atte Engren on sairastunut ja Lundell korvasi hänet luukkua avaavana maalivahtina.
– Päivän mittaan kävi selväksi, että Atte (Engren) on sen verran kipeänä, ettei pysty olemaan mukana. Totta kai tämä oli hieno kokemus. Ei tällaista olisi uskonut siinä vaiheessa, kun urani lopetin, että saa olla vielä mukana tässä ja kokea tällaisen päivän. Nämä ovat hienoja hetkiä, kun saa olla joukkueen mukana kopissa. Tosi makea juttu, Lundell hehkutti ainutlaatuista kokemustaan.
Kokemuksesta ainutlaatuisen tekee sekin, että Jan Lundell pääsi pelaamaan ottelun viimeisen vaihdon poikansa kanssa. Anton Lundell oli jäällä koko viimeisen minuutin.
– En uskonut, että se tulee koskaan toteutumaan. On se hieno kokemus olla samassa kopissa.
Anton-poika ehti ensimmäisenä onnittelemaan isäänsä voitosta. Mikä oli pojan viesti isälle?
– Ei hän muuta sanonut kuin että oli hyvä peli tai hyvä puolitoista minuuttia. Hieno ja uskomaton muisto, isä-Lundell paljasti.
Lundell on pitänyt kunnostaan huolta myös keväällä 2012 loppuneen peliuransa jälkeenkin. Jäällä Lundell ei tosin nykyään enää kovin useasti käy. Tänään oli pakko hakea hieman tuntumaa.
– Tänään aamulla olin jäällä ja sitä ennen vähän ennen joulua, mutta sanotaan näin, että ei tässä nyt ihan liikaa ole tullut oltua jäällä. Olisi varmasti ollut vähän hakemista, jos olisi joutunut pelaamaan koko pelin. Totta kai tällaisessa tilanteessa piti olla siihenkin valmis, sillä mitään vain voi aina sattua, Lundell muistutti.
HIFK:n päävalmentaja Jarno Pikkarainen otti Lundellin maalille pelikellon näyttäessä aikaa 58.54. Kotiyleisö otti seuraikonin ikimuistoisella tavalla vastaan. Hetki oli kaunis. Vastaavanlainen hetki nähtiin kaudella 2011-2012, kun Lundell sai vielä kerran hyvästellä kotiyleisön. Silloin luultiin, että se oli viimeinen kerta.
– Onhan se ihan huikeaa. Olen tuon kokenut jo kerran aikaisemmin. Kotiyleisö otti niin hienosti vastaan ja kyllä se sanattomaksi vetää. Meillä on ihan huippukannattajat, jotka ovat aina tukena. Iso kiitos heille. Oli taas yksi ikimuistoinen ilta.
Liiga-peliin osallistuminen monen vuoden tauon jälkeen ei konkaria jännittänyt.
– Ei. Siinä oli niin vähän peliä jäljellä ja meillä aika selkeä johto. Kyllä mä sen verran luotin itseeni, ettei me sitä johtoa enää menetetä, Lundell naurahti.
HIFK pyrki pitämään kiekkoa lopussa aika tiiviisti, jotta konkarin ei tarvitsi enää maalillaan vertyä. SaiPa teki kuitenkin palveluksen ja kiskaisi vielä aivan ottelun loppuhetkillä pienen lämmittelyvedon, joka ei Lundellille tuottanut vaikeuksia.
– Siinä oli vastustajalla sen verran hyvin pelisilmää, että lähti puolesta kentästä ampumaan, että saadaan yksi torjunta tilastoihin. Ihan makee juttu.
Toki Lundell pääsi torjumaan keskiviikkona kiekkoja enemmänkin pelikamat päällä. Koppi näytti tarttuvan alkulämmöissä.
– Raskasta se kyllä oli, mutta kivaa hommaa. Palautui mieleen taas se, miten kivaa tuolla tolppien välissä on.
Loppuun Lundell paljasti vielä, että ura todennäköisesti päättyi tähän iltaan. Enempää vastuuta ei ole tulossa.
– Satunnaisesti käydään jäällä. Kyllä mä uskon, että tämä oli tässä. Hieno kokemus.
Se olisi maalivahtivalmentajalle vähän noloakin, jos itse joutuisi torjumaan?
– No joo. Sitten olisi kyllä huolestuttava tilanne. Nyt olin tässä hätävarana ja saatiin se tulos, mitä haettiin. Ollaan tyytyväisiä siihen, Lundell naurahti.
Teksti ja kuva: Ville Hirvonen, Helsinki
