Suomalainen maastohiihto on suoriutunut Pekingin olympialaisissa komeasti. Tilillä on jo neljä mitalia, joista kruununa Iivo Niskasen olympiakulta 15 kilometriltä.
Nälkä kasvaa syödessä. Viikonlopun viestihiihdoista odotettiin kahta mitalia, mutta ei tullut yhtäkään. Se oli ehdoton pettymys.
Lauantaina naisten viestissä Suomi jäi neljänneksi. Ruotsi vei loppusuoralla voiton, kun sprinttihuippu Jonna Sundling oli Krista Pärmäkoskelle liian kova vastustaja.
Toisin olisi voinut käydä, jos Pärmäkoski tai Kerttu Niskanen olisi laitettu hiihtämään perinteisen osuutta. Anne Kyllönen ja Johanna Matintalo eivät perinteisellä viestissä epäonnistuneetkaan, mutta Suomi antoi liikaa tasoitusta.
Ehkä Jasmi Joensuu olisi kannattanut laittaa viestiin? Helppoa on tietysti olla jälkiviisas, mutta spekulointi on paikallaan, koska Suomi ei voittanut mitalia.
Miesten viestissä Suomen joukkue jäi kuudenneksi. Syynä oli ennen kaikkea Ristomatti Hakolan heikko avausosuus.
Hakola lähti olympialaisiin puolikuntoisena. Hänen kautensa meni piloille kauden alussa Rukalla tapahtuneen kaatumisen takia.
Lauri Vuorinen olisi varmasti pitänyt Suomen paremmin mukana kärkitaistossa, jos olisi päässyt Hakolan tilalle. Valmennusjohto luotti kuitenkin Hakolaan.
Iivo Niskasen hurja toinen osuus nosti Suomen vielä mitalitaistoon, mutta Perttu Hyvärisen hyytyminen kolmososuudella pudotti Suomen kauas. Hyvärinen ei ehtinyt palautua häneltä upeasti sujuneiden 30 ja 15 kilometrin kisojen rasituksesta.
Mikä olisi ollut tilanne, jos Vuorinen olisi avausosuudella pitänyt Suomen kärjen tuntumassa ja Niskanen olisi karannut toisella osuudella muilta? Olisiko Hyvärinen pitänyt Suomen mitalitaistossa?
Mitalia ei tullut. Silloin jossittelu on aina paikallaan.
Teksti: Otto Palojärvi, Peking
Lue myös:Iivo Niskanen tarjoili mielettömän paikan – surullinen lopputulos: ”Jalka on totaalisen tyhjä”
