Reetta Hurske ei onnistunut 100 metrin aitojen alkuerissä Tokion olympialaisissa. Hän aitoi ajan 13,10, jolla jäi kymmenen sadasosaa välieräpaikasta.
Hurske oli hyvin pettynyt.
– Lähti hyvin ja siinä se sitten oikeastaan olikin. Lopussa yritin saada siitä vielä muutaman sadasosan, että olisin saanut ohitettua siinä ja aika tiukoille meni. Tällä kertaa kuitenkin kuudes. Eihän tästä paljoa käteen jäänyt, hän manasi.
Hurske näki, että 100 metrin matkasta hänellä sujui hyvin kymmenen metriä.
– Pääsin ihan hyvin liikkeelle. Siinä on ollut vähän haastetta. Viimeisessä viidessä metrissä en antanut periksi. Tällä kerralla juoksu oli sitten muuten vaan… Aita kerrallaan juostiin, eikä imua tullut. Ei ollut minkäännäköistä rytmiä. En päässyt aidoilta ulos mitenkään. Ei ollut sellaista, että olisin juossut kymmentä aitaa, hän sanoi.
Hurske purskahti haastattelun aikana itkuun. Tunnelmistaan hän antoi ytimekkään analyysin.
– Tuntuu paskalta, vastasi Hurske urheilutoimittajan klassiseen kysymykseen.
Hurske korosti, että 13 sekuntia oli olisi ollut hänen tämän hetken kuntonsa perusteella kyllä alitettavissa.
– Kyllä kauden paras olisi ollut otettavissa tänään. Ei 13 sekuntia tänään olisi pitänyt olla mikään ongelma.
Olosuhteet olivat Hurskeen mukaan kunnossa. Mikään ei mennyt kisojen alla pieleen.
– Jokainen päivä on erilainen. Kaikkeni tänään yritin, mutta se ei riittänyt. Fyysisesti oli ihan ok. Valmistelut menivät hyvin ja kisakylässä kaikki on järjestetty loistavasti.
Pari vuotta sitten Hurske oli kovassa vireessä. Tokion kisoistakin häneltä odotettiin välieräpaikkaa.
– Kausi on vielä kesken. En mä keskiarvollisesti ole aiempina kausina tämän paremmin juossut. Ei tämä kausi kauhean hankala ole ollut, hän sanoi suoriutumisestaan.
Hän uskoo, että parempiin arvokisatuloksiin on mahdollisuuksia.
– Jos pystyy ehjänä treenaamaan ja keskittymään treeneissä oleelliseen. Se on se pääjuttu.
Teksti: Otto Palojärvi, Tokio
