Mira Potkosella ei ollut jakoa olympianyrkkeilyn välieräottelussa Brasilian Beatriz Ferreiraa vastaan. Ferreira voitti yksimielisellä tuomaripäätöksellä ja aivan ansaitusti.
Potkonen itki vuolaasti. Hänelle tappio oli valtava pettymys, mutta varmasti unelma olympiakullasta oli epärealistinen. Raja tuli vastaan välierissä.
Uran toinen olympiapronssi on joka tapauksessa Potkoselta mahtava suoritus. Muistettakoon sekin, ettei kaksissa viimeisissä kesäolympialaisissa suomalaisista ole voittanut olympiamitalia kukaan muu, kuin pronssia 200 metrin rintauinnissa Tokiossa ottanut Matti Mattsson.
Potkonen on Suomessa hyvin suosittu urheilija. Suosio vetää jopa vertoja Marja-Liisa Kirvesniemen tai Siiri ”Äitee” Rantasen suosioon.
Tarina on komea. Potkonen aloitti kuntonyrkkeilijänä ja rupesi kilpanyrkkeilijäksi vasta 2008 aloitettuaan yhteistyön valmentajansa Maarit Teurosen kanssa. Loppu on historiaa.
Suomen urheilupomot eivät Potkoseen uskoneet. Tukea ei ensin tahtonut tulla. Rio de Janeiron 2016 olympialaisissa Potkonen toi Suomelle ainoan mitalin ja asetti Huippu-urheilun muutostyöryhmän noloon valoon noustuaan olympiamitalistiksi niiden kuuluisien urheilijapolkujen ulkopuolelta.
Kauaa ei ole siitä, kun Suomessa naisnyrkkeilyä vastustettiin. Vielä 1990-luvulla naisten nyrkkeilyä ei tahdottu pitää Suomessa soveliaana, kuten ei naisten painia tai painonnostoakaan. Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa kommentoitiin, että naisten painonnosto on niin hirveän näköistä, että se pitäisi lopettaa.
Karoliina Lundahl poisti painonnoston ikäviä ennakkoasenteita. Petra Olli teki saman painissa.
Eva Wahlströmin ammattilaisura romutti naisten nyrkkeilyyn kohdistuneita ennakkoluuloja. Potkonen, joka ei ammattilaiseksi halunnut ryhtyä, nousi olympiamitaliensa myötä Suomessa kansallissankariksi.
Potkonen ei voittanut olympiakultaa. Se ei kuitenkaan poistaa faktaa, että hänen tarinansa on yksi Suomen olympiahistorian hienoimpia tarinoita.
Potkonen, 40, on saanut Tokiossa laajasti mediahuomiota. Hän teki historiaa voittamalla nyrkkeilyn olympiamitalin kaikkien aikojen vanhimpana kilpailijana.
Nykyään Suomessa hyväksytään, että naiset voivat kilpailla nyrkkeilyssä siinä missä miehetkin. Potkonen on ollut asennemuutoksessa isossa roolissa.
Teksti: Otto Palojärvi, Tokio
