Missä jääkiekko-ottelu, siellä keskustelu ottelun erotuomaritoiminnasta. Tämä ajattelumalli oli valloillaan tämän kauden jääkiekon SM-liigan runkosarjassa. Kunnes tuli kevät ja isot ottelut. Kuka edes muistaa, milloin SM-liigatuomareita on viimeksi kritisoitu ja mestattu julkisuudessa? Ovatko erotuomarit nousseet siis pudotuspelien ratkaisuhetkillä uudelle tasolle? Erotuomarijohtaja Arto I. Järvelä selvitti peliyhtiö Unibetille mistä on kysymys.
”Tuomarit eivät olleet ajan tasalla. Harmi, että nämä pelit ratkeavat tuomareihin. Aivan käsittämättömiä tuomioita”. Kyseiset kommentoinnit on taltioitu tämän kauden SM-liigan runkosarjasta ja osoitettu liigan erotuomareille.
– Positiivinen ilmapiiri on kieltämättä lisääntynyt. Parhaat tuomarimme ovat viheltäneet ja he ovat myös tehtävissään onnistuneet. Pudotuspelit ovat omanlaisensa maailma myös tuomareille, kuten pelaajillekin, miettii SM-liigan erotuomarijohtaja Arto I. Järvelä.
– Samaan hengenvetoon haluankin nostaa esiin myös pelaajien roolin tässä muuttuneessa ilmapiirissä. Pelaajien ja tuomarien välillä vallitsee tällä hetkellä yhteinen kunnioitus. Hyppytaklaukset ja sikailut ovat jääneet vähemmälle. Meidän tuomarit antavat kyllä taklata kovaa ja oikein, se on ihan selvä asia. Selkeät ylilyönnit ovat sitten asia erikseen, taustoittaa Järvelä.
Kiekkoväki on huomannut sen, etteivät liigan ehkäpä arvostetuimmat päätuomarit Jari Levonen ja Antti Boman ole viheltäneet kertaakaan pilliin meneillään olevassa finaalisarjassa. Syy piilee herrojen porilaistaustassa.
– Pienen kaupungin miehet viheltämässä pienen kaupungin joukkueen ratkaisupelejä, se ei vain toimi käytännössä. Tässä ei ole kuitenkaan tarkoitus nostaa tuomareita normaalia suurempaan valokeilaan, vaan antaa pelaajien olla keskiössä. Levosen ja Bomanin kohdalla ratkaisu on hyvin selkeä.
Tämän kauden finaalisarjassa päätuomaripareina ovat toimineet Petri Lundqvist-Aleksi Rantala sekä Jukka Hakkarainen-Tom Laaksonen.Millä perusteilla finaalien vihellysvastuu jakautui kyseiselle nelikolle?
– Siinä on oikeastaan kolme kriteeriä. Virheiden määrä, yleinen flow-tila sekä se kunnioitus, joka pelaajilta ja suurelta yleisöltä välittyy tuomareihin. Kyseinen päätuomarinelikko on onnistunut loistavasti noihin kyseisiin kriteereihin peilattuna, Järvelä kehuu.
– Olen koko ajan sanonut, että Suomessa tuomariparhaimmiston taso kestää vertailun mihin tahansa. Ongelma on vaan siinä, että meidän kärki on aika kapea eikä runkosarjan suureen ottelumäärään riitä välttämättä tuomariosaamista tarpeeksi laajalla rintamalla. Siinä on tulevaisuuden suurin haaste, Järvelä miettii.
