Vuonna 2012 Helsingissä järjestettyjen jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuiden tuotto Suomen Jääkiekkoliitolle oli 8,2 miljoonaa euroa. Epäsuorat taloudelliset vaikutukset Helsingin alueella olivat puolestaan arviolta 46 miljoonaa euroa. MM-kisojen järjestämiseen osallistuneille 900 vapaaehtoiselle mahdollistettu kokemus ja koulutus oli yksi kilpailujen suurimmista sosiaalisista vaikutuksista.
Tiedot ilmenevät PwC:n Suomen Jääkiekkoliitolle tekemästä katsauksesta, jossa tarkasteltiin Jääkiekon MM-kisojen 2012 taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. PwC teki katsauksen osana omaa yritysvastuullisuuttaan ja MM-jääkiekon yhteistyökumppanuutta.
Helsingissä järjestetyillä MM-kisoilla haluttiin ensisijaisesti vahvistaa Suomen imagoa ja mainetta. Suomen Jääkiekkoliiton tavoitteisiin kuuluivat kulttuuriperinnön jättäminen onnistuneesta tapahtumasta, yleisen kiinnostuksen kasvattaminen lajia kohtaan, ikimuistoisen kokemuksen tarjoaminen kävijöille ja yleisölle sekä paikallisen talouden edistäminen jääkiekkoturismin avulla.
PwC:n katsauksen mukaan tapahtuman järjestäjän Suomen Jääkiekkoliiton MM-kisoista saama nettotulos oli 8,2 miljoonaa euroa. Kisatapahtuman suora taloudellinen vaikutus yhteiskunnalle ja Helsingin alueelle jäi suhteellisen neutraaliksi. Jääkiekkoliitto käyttää MM-kisojen tuoton lajin kehittämiseen ruohonjuuritasolla ja palkkaa mm. 25 päätoimista taitovalmentajaa yhdessä seurojen kanssa lasten kiekkoiluun, mikä tukee lasten ja nuorten harrastustoimintaa laajemmin.
Epäsuorat taloudelliset vaikutukset kävijöiden majoitus, kuljetus ja ruokailukuluista olivat PwC:n kartoituksen mukaan arviolta 45,6 miljoonaa euroa, mikä on huomattavasti suoria vaikutuksia enemmän. Nämä vaikutukset kohdistuivat lähinnä pääkaupunkiseudulle. Tämän lisäksi julkisen sektorin kisaorganisaation toiminnasta saatujen verotulojen arvioitiin olevan yli 2 miljoonaa euroa.
– Epäsuorien vaikutusten arviointi on haasteellista ja ne jätetään helposti huomiotta. Paitsi että MM-kisoilla oli merkittäviä epäsuoria taloudellisia vaikutuksia, oli kisoilla myös laajempi sosiaalinen merkitys, PwC Suomen partneri ja yritysvastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen sanoo.
Vapaaehtoistyötä 50 000 tuntia
MM-kisoissa työskenteli lähes 900 vapaaehtoistyöntekijää, joiden 50 000 työtunnin työpanoksella saavutettiin noin 500 000 euron kustannussäästöt. Tämä vastaa noin kolmea prosenttia kilpailujen kuluista. Paitsi että tällä on merkittävä epäsuora taloudellinen vaikutus, vapaaehtoistyön arvon osoittaminen parantaa Suomen mahdollisuuksia päästä isojen tapahtumien järjestäjäksi vastaisuudessakin.
– MM-kisojen kaltaisen tapahtuman järjestäminen ilman vapaaehtoisia on käytännössä mahdotonta. Suomella on kansainvälisesti hyvä maine suurtapahtumien järjestäjänä nimenomaan siksi, että meillä on osaavat vapaaehtoiset ja pitkä perinne vapaaehtoistyön tekemisessä, Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen kertoo.
– Valtaosa viime kevään vapaaehtoisista halusi mukaan myös 2013 MM-kisoihin. Tämä osoittaa, että kokemus kisatapahtumasta oli positiivinen.
Vapaaehtoistyöntekijöiden saama kokemus ja koulutus tapahtumajärjestämisestä oli yksi MM-kisojen suurimmista sosiaalisista vaikutuksista. Osa vapaaehtoistyöntekijöistä koki kuitenkin, etteivät he saaneet riittävää arvostusta. Tämä näkyi muun muassa kritiikkinä vapaaehtoisten saamaa asu- ja ruokatarjoilua kohtaan.
Pääyhteistyökumppaneiden mielestä MM-kisojen suurimpiin vaikutuksiin kuului tapahtumatarjonnan kasvaminen pääkaupunkiseudulla. Kisojen nähtiin kasvattavan kiinnostusta jääkiekkoa kohtaan, niin fanikulttuurin kuin syntyneen yhteisöllisyydenkin puitteissa.
Lippuhinnoista kritiikkiä
MM-kisojen ottelulippujen hinnat aiheuttivat paljon kriittistä keskustelua, ja lippujen hinnoittelu jätti joitain faneja ja perheitä kisakokemuksen ulkopuolelle. Kritiikin mukaan järjestäjät eivät saavuttaneet tavoitettaan lajin tuomisessa lähemmäksi laajaa yleisöä, erityisesti perheitä ja junioripelaajia. Järjestäjien mission rakentaa MM-kisat jokaiselle suomalaiselle ei näin voida katsoa toteutuneen.
Kisatapahtuman aikana uutisointi keskittyi peleihin ja niiden analyyseihin, ja kisoja edeltänyt keskustelu lippujen hinnoista siirtyi taka-alalle.
– Katsaus osoittaa, että tapahtuman taloudellisessa suunnittelussa pitäisi huomioida tiiviisti siihen liittyvät sosiaaliset tavoitteet, PwC:n Sirpa Juutinen sanoo.
Yleisölle ja yhteistyökumppaneille tehtyjen kyselyiden ja haastatteluiden perusteella järjestäjät onnistuivat tapahtuman käytännön järjestelyissä hyvin. Tämä vahvistaa edelleen Suomen mainetta tapahtumien järjestäjänä. Kansainvälisen jääkiekkoliiton selvityksen mukaan jaettu isännyys kahden maan kesken nähtiin lähinnä positiivisena asiana. Lähes 90 prosenttia vastaajista koki, että yhteistyöllä voi saavuttaa myönteisiä vaikutuksia lipunmyyntiin.
Faktaa Helsingissä järjestetyistä 2012 Jääkiekon MM-kisoista
– 76:nnet jääkiekon MM-kisat
– Järjestettiin 4.-20.5.2012
– 16 joukkuetta
– Ottelupaikka Helsingissä Hartwall Areena, Tukholmassa Ericsson Globen
– 938 miljoonaa TV-katsojaa 114 maassa
– 301 000 kävijää otteluissa (Helsinki)
– 800 toimittajaa ja median edustajaa osallistui kilpailuihin (Helsinki)
– Liikevaihto 27,3 miljoonaa euroa (Helsinki)
– Lipputuloja 23,3 miljoonaa euroa (Helsinki)
– Kisaorganisaatio työllisti noin 30 osa- ja kokopäiväistä työntekijää
