Suomen PGA on ryhtynyt ajamaan sisään mittavaa uudistusohjelmaa, jota on käytännössä valmisteltu vuodesta 2008 asti. Aiempi 80- ja 90-luvun taitteessa käyttöön otettu Ruotsin mallin mukainen kaksitasoinen lajitutkinto ei enää täysin vastaa lajin ja sen ympärillä toimivan maailman tarpeita. Lajin harrastajamäärät ovat olleet tasaisesti kasvussa ja lajin ympärille on syntynyt uusia liiketoiminta-alueita, jotka ovat asettaneet haasteita ammattilaisten koulutukselle.
PGA-ammattilaisten kysyntä lajiin tiiviisti sidoksissa olevien liiketoimintasektoreiden taholta on myös kovassa kasvussa. Muuttuneisiin olosuhteisiin on Suomen PGA viime vuosina suunnitellut ja rakentanut uuden peruskoulutusohjelman sekä lukuisia jatkokoulutusohjelmia. Näiden sisäänajo on jo käynnistetty ja vuoden 2012 aikana ne ovat täydessä toiminnassa.
Peruskoulutusohjelma on laadittu yhteistyössä Suomen Golfliiton kanssa.Euroopan ammattilaisjärjestöjen kattojärjestö, The PGA´s of Europe, on vuosien varrella ajanut kaikkiin jäsenmaihin koulutusjärjestelmät, joiden tavoitteena on ollut keskinäinen vertailukelpoisuus. Tämä on auttanut paikallisia järjestöjä rakentamaan kattavat lajia ja harrastajia palvelevat kokonaisuudet.
Uudet yleiseurooppalaiset järjestelmät ovat koulutuksen ja opetuksen vertailukelpoisuuden ansiosta mahdollistaneet alan ihmisten sujuvan liikkuvuuden maasta toiseen.
– Lajin ydin, eli svingin mekaniikka, pallon lentolait ja pelaaminen eivät ole muuttuneet, mutta golfammattilaisten toimintakenttä on sitäkin enemmän. Harjoitusalueella työskentelyn sijaan useampi ammattilainen ansaitsee leipänsä työskentelemällä teknologian, markkinoinnin, myynnin, kilpailutoiminnan, tuotekehityksen ja johtamisen ammateissa. Uudistetun koulutuksen tavoitteena on golfin ydinasioiden ohella tarjota koulutusta, joka vastaa yhteiskunnassa ja lajin harrastamisessa tapahtuneisiin muutoksiin, sanoo Suomen PGA:n koulutustoimikunnan puheenjohtaja Jouko Mikkola.
Suurimmat panostukset suunnataan jatkokoulutusohjelmaan, jonka rungon muodostaa PEILI-koulutus kokonaisvaltaisen valmennuksen tukena; se antaa valmiudet työskennellä junioreiden ja nuorten ammattipelaajien kanssa. Ohjelmaan sisältyvät myös ulkomaalaisten osaamisalueidensa huippuammattilaisten luennot sekä useamman päivän kestävät seminaarit.
Syksyllä saapuvat Suomeen TPI:n (Titleist Performance Institute) perustajat ja kouluttajat Greg Rose ja Dave Phillips vetämään perustason koulutuksen. Muita tulevia aiheita ovat laajennettu lähipelikoulutus ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen.
Uudistetun koulutuksen ytimeen sijoittuu luokitusjärjestelmä, joka perustuu golfammattilaisten ansaitsemiin pisteisiin. Järjestelmän ansiosta maassamme toimivien ammattilaisten lähtötasot selvitetään ja niitä seurataan jatkossa.
Osa pisteytyksistä tullaan huomioimaan takautuvasti. Luokitusjärjestelmä pisteyttää ammattilaiset viiteen eri tasoon alkaen K1:stä aina K5:een ja lopulta Master Professional -tasoon. PGA:n jäsen voi nousta vuosittain vain yhden tason kerrallaan.
– Luokitusjärjestelmä syntyy koulutuksen uudistuksen sivutuotteena. Sen avulla selvitetään ammattilaisten lähtötasot ja varmistetaan, että jatkokouluttautuminen on nousujohteista ja säännöllistä. Pisteytysjärjestelmä on suunniteltu monipuoliseksi ja kattavaksi. Se huomioi aiempaa laajemmin myös omatoimisen opiskelun ja toiminnan lajin parissa. Järjestelmä tukee aktiivisia ammattilaisia, joilla on hyvät vuorovaikutustaidot, halu oppia uutta sekä tyytyväisiä valmennettavia ja oppilaita, sanoo Mikkola.
Luokitusjärjestelmä antaa pisteitä peruskoulutuksesta, eli PGA:n täysjäsenyydestä. Myös työkokemus opettajana, toiminnanjohtajana klubilla, koulutus- tai valmennuspäällikkönä, maajoukkuevalmentajana, aluevalmentajana ja kilpapelaajan henkilökohtaisena valmentajana antavat pisteitä.
Oman pistekategoriansa muodostaa toimiminen PGA:n tai Suomen Golfliiton toiminnanjohtajana, PGA:n toimihenkilönä, kenttäarkkitehtina, ET:n tai LET:n kilpailujohtajana tai hallintotehtävissä. Toimiminen golfmessuilla, PGA-kokouksissa, golfin toimialapäivillä sekä lajiin liittyvä kirjallinen julkaisutoiminta ja muu lajin edistäminen kartuttavat pisteitä.
Koulutuksen osalta pisteitä antavat Suomen PGA:n ja Golfliiton koulutuspäivät sekä jatkokoulutukset, joihin sisältyy loppututkinto. Kansainväliset PGA-koulutukset sekä kouluttajana toimiminen niin PGA:n kuin Golfliitonkin tapahtumissa tuovat pisteitä, samoin kuin alaan liittyvien kurssien suorittaminen.
Muu kuin lajiin liittyvä henkilökohtainen kouluttautuminen palkitaan, joten ammatillinen koulutus sekä akateemiset tutkinnot ja opinnäytteet tuottavat pisteitä.
Sijoittuminen PGA:n järjestämissä kilpailuissa (PGA, LPGA, ET, LET, Asian, CT, Nordic League ja kotimaan kisat) antavat ammattilaisille pisteitä. Myös luottamustoimet PGA:ssa ja Golfliitossa sekä toimiminen kilpailujohtajan tehtävissä, erilaisissa tapahtumissa, maajoukkueiden palveluksessa sekä liittotuomarina lisäävät pisteitä.
– Perusasioiden ohella painotetaan lajin ympärillä tapahtuvia toimintoja. Ydin on edelleen pelissä, sen opettamisessa ja kilpailemisessa, mutta muiden toimintojen painoarvo on kasvanut viime vuosina. PGA-ammattilaiset ovat haluttua työvoimaa monella alalla ja koulutuksen tulee vastata kannustavasti näihin tarpeisiin. Nämäkään teesit eivät ole kiveen hakattuja, vaan PGA:n on aina kyettävä reagoimaan muutoksiin. Sama koskee myös luokitusjärjestelmän pisteytyksiä, sanoo Mikkola.
Luokitusjärjestelmä on työkalu, jonka avulla valvotaan PGA-ammattilaisten osaamista ja kehitystä. Ammattilaisten osaamisen taso vaikuttaa suoraan ja välillisesti lajiin koko maassa. Tasokkaampi koulutus tuottaa parempia tuloksia kaikilla pelin osa-alueilla. Kilpagolfissa sen vaikutukset tulevat näkymään kaikkein selkeimmin.
PGA:n jäsenkunnan taustoissa on nykyään suuria eroja. Aiemmin kilpapelaajat ryhtyivät uransa päätyttyä opettamaan golfia, kun tänä päivänä saattaa 20-vuotias nuori haluta alalle ilman merkittävämpää kilpataustaa. Koulutuksen tulee tarjota mahdollisuuksia niin valmentajiksi ja opettajiksi tähtääville, kuin esimerkiksi kenttäarkkitehdin tai golfkentän toimitusjohtajan uraa havitteleville.
