Suomalainen mäkihyppy ajautui 2010-luvulla syöksykierteeseen. Juniorimäärät romahtivat jo aiemmin ja vähäinen harrastajamäärä vaikutti väistämättä Suomen putoamiseen lajin kansainvälisestä kärjestä.
Korjausliikkeitä on yritetty tehdä, mutta vähäisten resurssien sekä harrastajamäärien takia haaste on kova. Tällä kaudella on ollut havaittavissa kuitenkin nostetta.
Antti Aalto on maailmancupin kokonaistilanteessa ennen Keski-Euroopan mäkiviikkoa sijalla 34. Niko Kytösaho seuraa sijalla 35.
Aalto menestyi lupaavasti Pekingin olympialaisissa, mutta maailmancupissa hän oli viime kaudella vasta 58:s. Hänen paras sijoituksensa maailmancupin kokonaiskilpailussa on 25:s vuodelta 2019.
Kytösaho oli maailmancupissa viime kaudella 50:s, jolla hän sivusi parasta sijoitustaan. Pekingin olympialaiset jäivät Kytösaholta koronatartunnan takia väliin.
Alkukaudella Aalto ja Kytösaho ovat menestyneet maailmancupissa ihan hyvin, vaikka eivät isoihin otsikoihin ole päässeetkään, kun terävin kärki on ollut yhä kaukana. Pahin aallonpohja suomalaisen mäkihypyn kokonaistasossa näyttäisi olevan kuitenkin takana.
Maiden välisessä kilpailussa Suomi on kahdeksantena. Edellä ovat Puola, Slovenia, Itävalta, Saksa, Japani, Norja sekä Italia. Ja Italia on Suomen edellä maan yksittäisen huipun Davide Bresadolan onnistumisten ansiosta.
Naisten maailmancupissa suomalaisten tilanne on nousujohteinen. Jenny Rautionaho on sijalla 24 ja Julia Kykkänen sijalla 34.
Rautionaho on nostanut tasoaan maailmancupin sijoituksen oltua hänellä kahdella edelliskaudella 41:s. Kykkänen oli maailmancupissa parhaimmillaan peräti yhdeksäs vuonna 2014, mutta viime vuosina hänen tasonsa on pudonnut, kun veikkausvoittovaroista jaettavia tukia hänen osaltaan vähennettiin. 34:s tila vastaa suunnilleen hänen viime vuosien tasoaan.
