MILANO Naisleijonien surkea 0-1 -tappio Sveitsille olympiajääkiekon puolivälieräottelussa on kirvoittanut keskustelua Suomen naisten jääkiekon tilasta.
Ja hääviltähän ei näytä. Tyttöleijonat tipahti tammikuussa b-sarjaan. Valtiovaltakin on viemässä naisten jääkiekon maajoukkuepelaajilta 10 000 euron henkilökohtaisen apurahan, joskaan tukea ei kokonaan olla lopettamassa.
Suomen päävalmentaja Tero Lehterä ei lähtenyt erittelemään, miten naisten jääkiekkoa Suomessa kohennettaisiin, mutta korosti, että pelaajan henkilökohtainen harjoittelu on ratkaisevassa asemassa.
– Mun on turha rupea purkamaan. Kun liitto rakentaa uutta strategiaa, niin siellä tehdään korjausliikkeitä monella tasolla. Mutta yksikään liitto ja valmentaja ei ole tehnyt yhden ainutta jääkiekkoilijaa. Se halu ja tahto lähtee sieltä itsestä, Lehterä sanoi Atleetille ja muille kisoissa paikan päällä oleville medioille.
Esimerkkinä Lehterä mainitsee Pohjois-Amerikan PWHL-sarjassa ammattilaisena pelaavan Ronja Savolaisen.
– Jos ajatellaan vaikka Ronja Savolaista. Ei ole Jääkiekkoliitto häntä rakentanut. Hän on itse tehnyt päivittäin hirveän määrän töitä.
Suomen naisten pääsarja Auroraliiga ei häävissä tilassa ole. Peleissä on keskimäärin muutama sata katsojaa.
Ruotsissa tilanne on ihan toinen. Siellä pelaajat saavat palkkaakin.
Lehterä korostaa, että Suomessa sponsorit voisivat velvoittaa SM-liigan seuroja tukemaan naisten jääkiekkojoukkueitaan. Siten kehitykselle voisi olla edellytyksiä.
– Ruotsissa on vähän enemmän rahaa, niin seurat on velvollisempia laittamaan rahaa. Mutta riippuu myös sponsoreista. Jos sponsori määrää ehdot sille rahalle, niin siinä on aloituspiste.
Otto Palojärvi
