Suomen Olympiakomitea julkaisi keskiviikkona tiedotteen, jossa ilmoitti, etteivät huippu-urheilujohtaja Matti Heikkinen eikä laji- ja kisaohjelmien johtaja Leena Paavolainen jatka tehtävissään.
Yllätyksinä päätökset eivät tulleet. Pariisin kesäolympiakisoissa Suomi ei saavuttanut yhtään mitalia, joten odotettavissa, että Heikkinen ja Paavolainen saisivat lähteä, jotta uskottavuus säilyisi.
Puheenjohtaja Jan Vapaavuori ja toimitusjohtaja Taina Susiluoto saavat jatkaa. Vapaavuoren kohtalo ratkeaa tämän vuoden lopussa järjestettävässä puheenjohtajavaalissa. Susiluodon jatko riippuu viime kädessä Olympiakomitean taloudellisesta tuloksesta, josta hän on toimitusjohtajana vastuussa.
Susiluoto rekrytoi kokemattoman Heikkisen. Kuten Heikkinen itse Pariisissa totesi, on huippu-urheilu raakaa. Mutta Heikkinen kertoi silloin olevansa tehtävässään vasta puolimatkan krouvissa ja ilmoitti jatkavansa.
Ei kuitenkaan jatkanut. Olympiakomitean tiedotteessa julkaistiin Paavolaisen kommentit, mutta Heikkisen kommentteja ei julkaistu. Se jättää avoimen kysymyksen siitä, lähtikö Heikkinen vastentahtoisesti.
Heikkinen oli vasta aktiiviuransa lopettanut huippu-urheilija, joka pestattiin huippu-urheilujohtajaksi tehtävän toimenkuvan kannalta hyvin vähäisellä kokemuksella. Rekrytointi oli virhe.
Suomen huippu-urheilun ongelmia Heikkinen tuskin olisi kyennyt näin lyhyessä ajassa ratkaisemaan, mutta Pariisin tulos oli silti luvattoman huono. Liian moni suomalaisurheilija epäonnistui, eikä kaikilla urheilijoilla ollut kisoissa hyvä olla.
Toisaalta voi kysyä, onko huippu-urheiluyksikön johtajan pesti edes tarpeellinen tehtävä? Kyse on siinä pitkälti lähinnä rahanjaosta ja sen voisi hoitaa Olympiakomiteassa tai politiikassa muiden tahojen kautta.
Olympiakomitean tiedotteessa kerrottiin keinoista, joilla tasoa pyritään parantamaan. Resursseja keskitetään, rooleja selkeytetään, Urhean ja Vuokatti-Rukan valmennuskeskusten roolia vahvistetaan, tukijärjestelmiä kehitetään, valmennusosaamista kehitetään, kansainvälisen tason kilpailuympäristöä yritetään rakentaa urheilijoille, kunnianhimoa ja ammattimaisuutta pitää kohottaa.
Vastaavanlaisia kehitysideoita Olympiakomitea esitteli jo 2000-luvun lopulla. Eteenpäin ei kuitenkaan ole menty.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:Patrik Laineen uusi joukkuekaveri hehkuttaa suomalaista – ”Hän on sarjan kärkipäätä”
