Tokiossa kisataan parhaillaan viimeisiä loppukilpailuja, mutta suomalaisia ei enää tositoimissa nähdä. Suomi jäi kisoissa kokonaan ilman mitalia.
Suomen joukkue kokosi yleisurheilun MM-kisoista Tokiosta kolme sijoitusta kahdeksan parhaan joukkoon ja lisäksi kolme muuta sijoitusta 16 parhaan joukkoon. Kahdeksan joukkoon ylsivät moukarinheittäjä Silja Kosonen (4.), maratoonari Alisa Vainio (5.) ja seitsenottelija Saga Vanninen (7.)
– Se olisi ollut paremman pään suoritus 2010-luvulla, mutta jää noilla mittareilla 2020-luvulla meidän heikoimmaksi arvokilpailuksi globaalilla tasolla, sanoo Suomen Urheiluliiton huippu-urheilujohtaja Tuomo Salonen SUL:n tiedotteessa. Hän viittaa nimenomaan sijoituksiin 8. ja 16. parhaan joukkoon.
– Tuo tietysti osoittaa, ettei osunut ihan kohdilleen ja jättää pikkaisen jossittelun sijaa. Tiedetään, että parempaankin olisi voinut pystyä.
Edellisissä MM-kisoissa Budapestissä 2023 Suomi saavutti mitalin ja kolme muuta pistesijaa. Lajinsa 16 parhaan joukkoon mahtui 11 suomalaista. Eugenen MM-kisoissa 2022 joukkue kokosi neljä pistesijaa ja 11 sijoitusta 16 parhaan joukkoon.
Paremmin onnistui myös Tokion olympialaisissa 2021 kilpaillut yleisurheilujoukkue, joka keräsi 10 sijoitusta 16 parhaan joukkoon.
Salonen arvioi, että pistesijojen suhteen joukkueen onnistuminen oli aika normaalilla tasolla, mutta tilanne oli toinen sijoituksissa 16 joukkoon.
– Niitä suorituksia, jotka ehkä kotikatsomossa ilahduttavat, eli että ollaan hyvin mukana kamppailussa, voi kun tulisi finaalipaikka -meiningillä. Sen tyylisiä ei nyt ollut, enemmän tuli suorituksia, jotka jäivät sijoille 17–25. Niitä on vino pino ja niiden kääntäminen niin, että onnistumiset osuvat kohdalleen, siitä se rakentuu, Salonen osoittaa kehityksen paikan.
Urheilijoiden onnistumisen rakennuspalikoista valmistava leiritys onnistui Salosen mukaan hyvin. Siitä Vainion onnistuminen maratonille oli kirkkain esimerkki.
– Mitä urheilijoiden ja valmentajien kanssa olen keskustellut, ajatus siitä, miten on tehty valmistautuminen ja oltu valmiina tähän, on positiivinen. Sieltä en löydä kollektiivista syytä siihen, että meidän suorituksemme laahaisivat, Salonen sanoo.
– Tämän tyylisiä kisoja olosuhteiden ja aikaerojen suhteen on tulossa lisää. Täytyy ottaa muistiin opit ja mitä voidaan parantaa.
Sen jälkeen, kun ranking tuli vahvasti mukaan arvokisojen urheilijavalintaan, Suomen joukkueiden koko on kasvanut. Samalla keskustelu joukkueiden urheilijamäärästä on vilkastunut.
Salonen näkee tilanteen selkeänä.
– Kunkin arvokilpailun karsintajärjestelmässä on määritetty jokaiseen lajiin tavoiteurheilijamäärä ja siihen niissä pyritään. Ja kun meillä Suomessa on urheilijoita siinä lajikohtaisessa määrässä, he ovat sen paikan kilpailuihin ansainneet, Salonen sanoo.
– En näe hirveän mielekkäänä, että me rajoitetaan urheilijamäärää itse, vaan otetaan vastaan ne paikat, joita urheilijat saavuttavat. Jos suomalaiset saavat paikat kisoihin, mutta eivät ota sitä vastaan, sinne tulee heikompi urheilija tilalle.
