Atleetin yleisurheiluasiantuntija Ilkka Kontinaho nostaa videoblogissaan esille Suomen 1980-luvun merkittävän yleisurheilutähden, aitajuoksija Arto Bryggaren.
Myöhemmin kansanedustajanakin kunnostautunut Bryggare saavutti 110 metrin aitajuoksussa paljon. Hän voitti muun muassa 1984 Los Angelesissa olympiapronssia ja 1983 Helsingin MM-kisoissa hopeaa.
Bryggare voitti 1985 Kalevan kisoissa Lahdessa kultaa kipsi kädessä. Hänen ei pitänyt osallistua koko kilpailuun, mutta kisajärjestäjät lupasivat hänelle stereot, mikäli hän voittaa.
Ja Bryggare oli nuortenkin suosikki. Legendaarisen Suosikki-lehden rankinglistalla hän keikkui kymmenen joukossa nuorison fanittamien silloisten kotimaisten musatähtien joukossa.
Mutta kaikki eivät Bryggaresta tykänneet. Hän itki joskus epäonnistumisten jälkeen, mitä silloisessa suomalaisessa kulttuurissa ei siedetty.
– Suomalainen mies menee metsään itkemään. Mutta mihinkäs menet tuhansien ihmisten katsellessa stadionilla, sanoi Bryggare 1980-luvulla Kontinahon mukaan.
Kontinahon mukaan itkut suututtivat joitain suomalaisia niin paljon, että nämä päättivät nähdä vaivaa kirjoittamalla palautekirjeitä. Tuohon aikaan ei ollut edes edes sähköpostia somen törkyisestä vihapalautteesta puhumattakaan, vaan palautteet piti postittaa kirjeitse.
– Bryggare oli poikkeuksellinen yleisurheilija silloisessa kovassa yleisurheilumaailmassa. Hän näytti tunteensa hyvinä ja huonoina hetkinä. Hän uskalsi itkeä kisojen jälkeen julkisesti. Hän sai jopa vihapostia kotiinsa kirjeiden muodossa, kun hän kehtasi näyttää tunteensa ja itkeä, Kontinaho kertoo.
Sittemmin urheilua seuraavasta Suomen kansasta on tullut tunteiden näyttämisen suhteen suvaitsevaisempaa.
