Suomen surkeaa menestystä Pariisin olympiakisoissa on kritisoitu rajusti. Nollamitalisaldon takia kritiikki on tietysti aiheellista.
Samalla kuitenkin unohdetaan, että useammassa lajissa suomalaiset saavuttivat hyviäkin tuloksia. Yleisurheilussa tuli peräti kahdeksan finaalipaikkaa ja Silja Kosonen jäi moukarinheiton finaalissa pronssimitalista vain 23 senttiä.
Rullalautailija Heili Sirviö oli Parkin finaalissa viides. Nyrkkeilijä Pihla Kaivo-oja eteni puolivälieriin.
Olympialaisten jälkeen ehkä vähäisimmälle huomiolle on jäänyt suomalaisratsastajien vahva panos Pariisissa. Emma Kanerva oli kouluratsastuksessa 12:s. Joukkuekilpailussa Kanerva, Joanna Robinson ja Henri Ruoste sijoittuivat peräti kahdeksanneksi.
Veera Manninen oli kenttäratsastuksessa 36:s. Nuoren lupauksen suoritus ylitti odotukset.
Olympiaratsastuksissa Suomella oli Pariisin kisoissa suurin urheilijamäärä sitten Soulin 1988 olympiakisojen. Kouluratsastusjoukkueen tulos Pariisissa oli paras lajin joukkuekisan suomalaissaavutus sitten Soulin kisojen, joissa Suomi oli kuudes.
Kanerva oli paras suomalainen olympiaratsastuksen henkilökohtaisissa kilpailuissa sitten Kyra Kyrklundin, joka oli Moskovassa 1980 sekä Soulussa 1988 viides ja Pekingissä 2008 kahdeksas.
Ratsastuksessa Suomi on mennyt muutamassa vuodessa valtavasti eteenpäin. Nähtäväksi jää, saako ratsastajainliitto lisää tukea kriisin keskellä rypevän Olympiakomitean kautta.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:Seppo Räty päihittää yksin kolme Suomen viimeistä olympiajoukkuetta
