Suomi saavutti Milanon olympialaisissa kuusi mitalia, mutta jäi ilman kultaista. Huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen piti kisojen antia kuitenkin positiivisena.
Puolet mitaleista, ja ainoa hopea, tulivat yhdistetyn Ilkka Herolan ja Eero Hirvosen hankkimana. Maastohiihdossa juhlittiin naisten viesti pronssia ja Suvi Minkkinen nappasi himmeimmän mitalin ampumahiihdossa, kun taas Leijonat nappasi pronssia.
Suomi saavutti lisäksi 16 muuta top 8 -sijotusta ja Suomen tilastopohjainen mitaliennuste Milano-Cortinaan oli 5,4 mitalia.
– Yli 40 prosenttia joukkueesta suoriutui paremmin ja yli 70 prosenttia vähintään samalla tasolla, kuin talven kilpailujen synnyttämä realistinen odotusarvo. Se on hyvä suoriutumisprosentti olympialaisissa. Onnistuminen tuotti meille erityisesti paljon top8- ja top16-sijoituksia ja etenkin yhdistetyn joukkueen onnistuminen näkyi upeasti myös mitalisarakkeessa, Suomen joukkueen johtaja ja Suomen Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen summaa Olympiakomitean tiedotteessa.
– Näiden kisojen osalta onnistuimme hyvin siinä tehtävässä, mikä on Suomen joukkueen ja Olympiakomitean tärkein tehtävä, eli varmistaa urheilijoille ja valmentajille optimaaliset olosuhteet menestyksen tavoitteluun. Onnittelut kaikille menestyjille ja kiitos koko joukkueelle, lajiliitoille ja taustavoimille, Hänninen sanoo.
Hänninen muistuttaa, että talviolympialaiset ovat vain yksi osa suomalaisen urheilun kokonaisuutta.
– Koko suomalaisen urheilujärjestelmän mittakaavassa haluamme jatkossa pystyä parempaan. Meidän on kyettävä parantamaan kesä- ja talviyksilölajien menestyspotentiaalia ja kyettävä myös jatkamaan joukkuelajien viime vuosien hyvää nostetta.
Viime elokuussa työssään aloittanut Hänninen korostaa myös korkeaa vaatimustasoa ja lupaa jatkaa suomalaisen urheilun uudistamista.
– Olemme juuri ennen Milanoa aloittaneet merkittävät uudistustoimenpiteet esimerkiksi urheilija-apurahojen ja lajien tukijärjestelmän osalta. Jatkamme näitä uudistuksia, sillä entisellä tavalla tai pienillä muutoksilla emme voi päästä nykyistä parempiin tuloksiin. Näiden toimenpiteiden vaikutuksen täytyy näkyä viimeistään 2030-luvun olympiakisoissa.
Fokus on suunnattava sataprosenttisesti huippu-urheilun ytimeen, eli siihen kuinka urheilijoista tehdään fyysisesti, teknisesti ja taktisesti parempia, ja kuinka löydämme maailman huippupotentiaaliset urheilijat nykyistä aiemmin ja kuinka pystymme tukemaan heitä nykyistä paremmin.
Hänninen muistuttaa, että tämä ei ole pelkästään Olympiakomitean vastuulla.
– Jokaisen täytyy tarkastella äärimmäisen kriittisesti omaa suoritustaan, niin lajiliittojen, urheilijoiden, valmentajien kuin taustajoukkojenkin. On itsestään selvää, että meidän on yhdessä nostettava vaatimustasoa, ja kaikkien huippu-urheilutoimijoiden on kyettävä vastaamaan tähän vaatimustasoon.
