Huippu-urheilun muutosryhmän torstaina järjestämässä kansainvälisessä seminaarissa paneuduttiin viime vuosien onnistuneisiin kehitystarinoihin eri puolilta maailmaa. Kanadan, Hollannin ja Uuden Seelannin huippu-urheilutyön vahvoista muutosprosesseista kuultiin ja keskusteltiin lähes 200 huippu-urheiluvaikuttajan kanssa.
Kanadan Anne Merklinger siteerasi esityksensä avauksessaan taidemaalari Michelangelon vahvaa viestiä.
– Suurin vaaramme ei ole se, että tavoitteet ovat liian korkealla emmekä niitä saavuta. Paljon suurempi vaara on se, että tavoitteemme ovat liian matalat ja saavutamme ne.
Kanada käynnisti ”Own the Podium” – ohjelman siinä vaiheessa kun 2010 talviolympiakisojen isännyys Vancouveriin varmistui. Sitä aiemmin Kanada oli ainoa maa, joka olympiaisännyyksistä huolimatta ei ollut saavuttanut kultaa. Ohjelmaan saatiin vahva tuki Kanadan hallitukselta ja yrityselämältä. Ohjelman tulokset puhuvat puolestaan. Vancouverissa Kanada oli eniten kultaa saavuttanut maa!
Kanadan huippu-urheilun kehitysohjelman keskiössä on urheilijan arkiharjoittelun laatu, valmentajien ja muiden keskeisten toimijoiden huippuosaamisen syventäminen, selkeät roolit ja kehitystyön ohjauksen vahva keskittäminen sekä yhteistyö. Onnistumiseen tarvitaan maailmanluokan valmennusosaamista, viitekehystä sen toteuttamiseen ja rohkeutta tehdä valintoja. Lisäksi tarvitaan kaikkien toimijoiden vahvaa yhteistyötä ja jatkuvaa parhaiden käytäntöjen jakoa. Kanadan kehitysohjelman fokus on sekä tämän hetken huipuissa että huipulle tähtäävien lahjakkuuksien tukemisessa.
Tärkeä osa muutoksen syntyä oli myös muutos ajattelutavoissa:
– Tarvittiin voittamisen kulttuurin syvä muutos. Uskoa siihen että huippusuoritus on mahdollista ja yhteinen hyväksyntä sille että on ok haluta olla paras!
Samalla lailla tarvitaan vahva yhteinen tahtotila. Onnistuminen edellyttää niin urheilujärjestöjen, hallituksen kuin liike-elämän sektorienkin yhteistä tahtotilaa.
Vancouverin tulosten myötä ohjelmaa on päätetty jatkaa ja se on keskeinen työkalu kanadalaisen huippu-urheilun kehitystyötä.
– Emme ole vielä valmiita. Siksi on tärkeää että tarkastelemme koko ajan kriittisesti omaa tekemistämme. Ohjelma on vasta alussa. Sitä on tärkeä selkiyttää. Tarvitsemme vieläkin parempaa vuorovaikutusta, selkeämpää roolitusta ja olosuhteiden ja osaamisen kehitystyötä. Jokaisen maan tulee tehdä omat ratkaisunsa omasta viitekehyksestä käsin.
”Arkiharjoittelulle tarvitaan kokonaisvaltaiset olosuhteet”
Hollannin Jochen Schellens avasi puheenvuorossaan näköalan hollantilaisiin valmennuskeskuksiin. Hänen johtamassaan Papendalin valmennuskeskuksessa harjoittelee hyvissä olosuhteissa säännöllisesti yli 400 urheilijaa. Siellä sijaitsevat myös Hollannin Olympiakomitean ja monien lajiliittojen toimistot.
Hollannin valmennuskeskusratkaisut ovat sijoittuneet asutuskeskuksiin ja saivat nykymuotoonsa 2000-luvun aikana. Tärkeä osa toimintaa ovat keskuksiin liittyvät opiskelumahdollisuudet tiiviissä yhteistyössä lähellä sijaitsevien oppilaitosten kanssa. Valmentajat tulevat keskuksiin lajiliittojen palkkaamina, mutta valmennuskeskus vastaa itse eri tukitoimintojen henkilökunnan rekrytoinnista.
Schellens korosti puheenvuorossaan rohkean uudistumiskyvyn merkitystä. Hotelli- ja kiinteistö-liiketoiminnasta urheilun pariin tullut Schellens haluaa urheiluun lisää rohkeaa kehitysotetta.
– Uudet lajit ovat hieno mahdollisuus. Papendalin parhaita ratkaisuja on ollut tiiviin yhteistyön käynnistäminen esimerkiksi BMX-pyöräilyn kanssa. Se tuo valmennuskeskukselle tärkeitä tapahtumia, liikevaihtoa ja näköalapaikan lajin maailmanlaajuiseen kehittämiseen.
Hollantilaisessa järjestelmässä yksilölajien urheilijoita ohjataan valmentautumaan valmennuskeskuksissa.Se on myös edellytys olla mukana ohjelman tukiratkaisuissa.
Jukka Lahtinen vahvisti omassa puheenvuorossaan Schellensin viestejä. Valmennuskeskusten yhteistyötä kehittävän organisaation johdossa toimivalla Lahtisella on näköalapaikka mm. vuoden 2016 olympiaisännän Brasilian suunnitelmista.
– Brasilialla on olympiakisojen myötä mahdollisuus vahvistaa merkittävästi omaa huippu-urheiluotettaan ja nousta maailman 10 parhaan urheilumaan joukkoon, kiteytti Lahtinen.
”Kaikilta toimijoilta edellytetään mitalitason otetta”
Uusi-Seelanti teki nopean nousun huippu-urheilumenestyjäksi 2000-luvun aikana. Lontoon olympiakisojen mitalitavoite tällä pienellä maalla on minimissään 10 mitalia. Uuden Seelannin kehitystyöstä kertonut Martin Dowson avasi menestyspolkua korostamalla pitkäjänteisen kehitystyön merkitystä. Yhteinen tahtotila tarvitaan myös valtion kanssa. Yhteiskunnan investointi huippu-urheiluun on vuosittain 54 miljoonaa euroa. Tästä 50% menee lajiliittojen huippu-urheilutyöhön.
– Kun Uusi-Seelanti käynnisti omaa kehitystyötään, teimme laajan analyysin vastaavan kokoisten maiden hallitukselta saamastaan tuesta. Tarkastelussa oli usean pohjoismaan ohella mukana mm. Sveitsi. Tulos kertoi, että Suomen investointi huippu-urheiluun oli selvästi pienin ja tilanne on pysynyt samana koko 2010-luvun.
Kehitystyön ytimessä Uudessa-Seelannissa on urheilijan ohella vahvasti valmentajatyön kehittäminen ja tuki. Ohjelmassa on mukana 114 toimijaa. Sen ohella on tehty selkeitä lajivalintoja. Etusijalla ovat lajit, joilla on merkitys olympiaurheilussa tai jotka ovat erityisen tärkeitä Uuden Seelannin urheiluyhteisölle. Valintarimaa on vahvasti nostettu myös urheilijatukien kohdalla. Kaikilta toimijoilta edellytetään mitalitason työotetta ja osaamista. Uudelle-Seelannille se tarkoitti myös sitä, että kehitystyöhön rekrytoitiin maailmanluokan osaajia eri puolilta maailmaa eri maista. Samalla se tarkoitti tutkimus- ja kehitystyön vahvaa integrointia valmennusosaamisen kehittämiseen.
Seminaarin päätteeksi käydyssä paneelissa päästiin mielenkiintoisiin keskustelunavauksiin myös rakenteista ja erityisesti huippu-urheiluliikkeen ja valtion välisestä suhteesta. Vahvasti yhtä mieltä kaikki keskusteluun osallistuneet olivat vahvan kumppanuus-suhteen merkityksestä, mutta samalla keskusteluun osallistunut Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo palautti mieleen olympialiikkeen keskeisenä lähtökohtana olevaa urheilun itsenäisyyttä.
