Keski-Euroopan mäkiviikko on nykypäivänä totista huippu-urheilua. Mäkihypyn urheilullinen taso on niin korkealla, ettei lipsumisiin ole varaa.
Toista oli touhu 1950-luvulla. Lasiin ei tuolloin kilpailumatkoilla syljetty.
Suomessa vallitsi 1950-luvulla puritaaninen alkoholikulttuuri. Ei ollut ihme, että Keski-Euroopan mäkiviikolla Saksan ja Itävallan sallivampi anniskelulinja sekoitti suomalaisten päät.
Mäkiviikon uudenvuodenpäivän kisapaikka Garmisch-Partenkirchen merkitsee suomalaisessa slangisanastossa krapulaa. Ilmeisesti Hemmo Silvennoisella ei ollut 1956 ”karmeaa garmischpartenkircheniä”, vaikka hän oli juhlinut vuoden vaihtumista paikallisissa anniskelupaikoissa läpi yön.
Silvennoinen tuli rankan juhlinnan jälkeen suoraan mäkeen ja voitti kilpailun. Kovaa juhlintaa ei Suomen joukkueen johdossa kuitenkaan suvaittu ja Silvennoinen lähetettiin voittonsa jälkeen kotiin.
Matti Nykänen esiintyi mäkiviikolla juhlakunnossa 31 vuotta myöhemmin. Hän oli unohtanut Kneissl-suksensakin kotiin, eikä suostunut hyppäämään tilalle hankituilla jugoslavialaisilla suksilla.
Lopulta Nykänen saatiin uudenvuodenpäivänä suostuteltua mäkeen, mutta hän ei yltänyt Silvennoisen urotekoon. Ja meininki vain paheni. Garmisch-Partenkirchenin kisan jälkeen Nykäsen käytös oli sitä luokkaa, että hänet lähetettiin kotiin kesken mäkiviikon.
Vielä tuolloin Matti Nykänen oli Suomessa suorastaan epäjumalan asemassa. Suomen kansa raivostui, vaikka perusteita Nykäsen aikaiselle kotimatkalle riitti. Valmentaja Matti Pulli sai jopa tappouhkauksia.
Nyt vuonna 2023 mäkiviikko on todellista huippu-urheilua, jossa varsinaiseen kilpailuun selviytyminenkin on kova haaste. Muutamana vuotena suomalaiset eivät ole selvittäneet Garmischin karsintaa, mutta nyt kisaan on selviytynyt peräti kaksi suomalaista.
Suomen mäkimainetta Garmisch-Partenkirchenin uudenvuodenpäivän kilpailussa puolustavat Vilho Palosaari ja Antti Aalto.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:Suomalaisen mäkihypyn pelastajaksi kaavailtu Vilho Palosaari säväytti mäkiviikon karsinnassa
