Superpesiksessä 1999 debytoinut Sirpa Pollari ja vuotta myöhemmin pääsarjauransa aloittanut Roope Korhonen on valittu ensikertalaisina vuoden pesäpalloilijoiksi kauden päätösristeilyllä Itämerellä. Kyse on suurimmasta henkilökohtaisesta kunnianosoituksesta, jonka pesäpalloilija voi saada.
26-vuotias Pollari on edustanut Lapuan Virkiää koko pääsarjauransa ajan. Yhteensä kahdeksasta SM-mitalista kolme on kultaisia, viimeisin päättyneeltä kaudelta. Henkilökohtaisina meriitteinä Pollarilla on 10 naisten Itä-Länsi-edustusta ja kolme valintaa kultaisen räpylän saajaksi pelaajien äänestämänä parhaana ulkopelaajana. Vuoden naispesäpalloilija on itseoikeutetusti myös vuoden lukkari, neljättä kertaa urallaan.
Lehdistötilaisuudessa Pollari kuitenkin totesi, että pesäpallo saa nyt jäädä.
– Tosi mahtava olo on, ei voisi ura juuri hienommin päättyä.
Sotkamon Jymyn Korhonen on pelannut 12 kautta Superpesiksessä ja voittanut jokaisella kerralla SM-mitalin. Syksyn mestaruus oli seurauskolliselle Jymyn kasvatille uran seitsemäs. Tehopelaaja 2010 ja pudotuspelien arvokkain pelaaja 2009 on yltänyt viimeisten seitsemän kauden aikana kuudesti parhaaksi yhdeksikön kotiuttajaksi. Korhonen on pelannut seitsemän kertaa miesten Itä-Länsi-ottelussa.
– Jo harjoituskaudella laitoin tavoitteeksi, että istun tällä paikalla tänään. Tämä on unelmien täyttymys, tätä olen halunnut, Korhonen sanoi.
Kohonen nousi lukkarilegenda Pyhälahden rinnalle
Pudotuspelien arvokkaimmiksi pelaajiksi valittiin mestarijoukkueiden Lapuan Paula Saloranta ja Sotkamon Toni Kohonen. Varman kopparipelin lisäksi Saloranta onnistui kentällemenoissaan ja toi nopeudellaan tukun tärkeitä juoksuja.
Kohonen oli puolestaan hurjassa vireessä miesten loppuottelusarjassa ja tylsytti lukkarina Vimpelin kivikovan ykköskärjen peliä onnistuneesti. 20. superpesiskausi toi myös vuoden lukkarin tittelin kolmannen kerran peräkkäin.Kahdeksas valinta nosti Kohosen myös lukkarilegenda Mauri Pyhälahden rinnalle kaikkien aikojen tilaston kärkeen.
15. superpesiskautensa pelannut kokenut Tanja Vehniäinen voitti uransa toisen Suomen mestaruuden ja ensimmäisen lyöjäkuningattaruuden, mikä tiesi myös valintaa vuoden jokeripelaajaksi. Lapuan Virkiästä tuli seitsemäs seura, jota Vehniäinen on pääsarjatasolla edustanut. Vimpelin Janne Mäkelä hyppäsi mykoplasmasta kärsineen Jere Dahlströmin suuriin saappaisiin ja onnistui. Mäkelä on ensikertalainen niin lyöjäkuninkaana kuin vuoden jokerina.
Vuoden pelinjohtajiksi arvostettiin mestaruuden voittaneet Lapuan Jukka Liikala ja Sotkamon Mikko Kuosmanen. Samojen seurojen valmennusosaaminen sai myös kiitoksen vuoden valmennustiimi –valintojen myötä.
Koivuniemi ja Rinta-aho vuoden nuoret pesäpalloilijat
Päättynyt pesäpallokausi nosti esiin useita nuoria ratkaisupelaajia, jotka lunastivat heihin kohdistettuja odotuksia myös tiukoissa paikoissa. Vuoden tyttölukkari Tiia Ahvenniemi johdatti Lapuan Virkiän toiseen perättäiseen B-tyttöjen Suomen mestaruuteen. Henri Heikkilä, vuoden poikalukkari, oli puolestaan joukkueensa hahmo niin A-poikien Suomen mestaruuteen päättyneessä loppuottelusarjassa Kouvolan Pallonlyöjien paidassa kuin miesten Ykköspesiksen finaalisarjassa Haminan Palloilijoiden riveissä.
Lapuan Virkiän Tiia Koivuniemi olisi tuskin voinut täydellisempää kautta toivoa. Naisten Itä-Länsi-valinta, laajasti vastuuta polttolinjassa ja sisäpelissä numerolla 5 sekä tuplamestaruus saivat jatkoksi vuoden tyttöpesäpalloilijan kruunun. Poikien puolella vastaavan kunnian sai Vimpelin Vedon Matias Rinta-aho, jonka kausi päättyi kaksiin mitalijuhliin. 19-vuotias Vimpelin oma kasvatti teki lopullisen läpimurtonsa aikuisten sarjoihin ja kesti räpylämiehenä vastustajien hyökkäykset erinomaisesti.
