Suomalaisesta seiväshypystä on julkaistu tänä syksynä ansiokas kirja Suomalaisen Seiväshypyn Tarinat (Docendo). Teijo Piilosen kirjoittama teos käy läpi lajin suomalaishistorian kaikkine merkittävine hyppääjineen.
Seiväshyppy on viime vuosina ollut Suomessa otsikoissa naisten kilpailujen osalta Wilma Murron voitettua 2022 EM-kultaa ja 2023 MM-pronssia. Miesten seiväshypyssä lajin suomalaismenestys on ollut 1990-luvun alun jälkeen vaatimatonta.
Seiväshypyn taso on miesten puolella polkenut Suomessa paikoillaan vuosikymmeniä. Siitä kertoo fakta, että Jani Lehtosen vuonna 1993 ylittämä Suomen ennätystulos 582 täytti viime kesänä 30 vuotta ja Lehtosen sisäratojen SE 583 täyttänee ensi tammikuussa myöskin 30 vuotta.
Lehtonen oli 1990-luvun alussa Suomen paras seiväshyppääjä, mutta ei menestynyt arvokisoissa. Pitkälti siitä syystä hänestä ei tullut suomalaisen yleisurheilun legendaa.
Suomalaisen Seiväshypyn Tarinat-kirjassa Lehtosen värikästä persoonaa tuodaan hienosti esille. Hän oli hyvin pidetty henkilö, josta kilpakumppaneilta riittää tarinoita.
Työuransa Lehtonen teki rakennusalalla. Hän teki omakotitalobisnestä. Sopeutumisessa arkielämään Lehtosella oli haasteita.
Lehtosen elämä päättyi joulukuussa 2008 vain 40-vuotiaana. Poliisin mukaan kuolinsyy oli itsemurha.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:SM-liigakierros alkoi hiljaisella hetkellä – yksi Suomen tunnetuimmista kannattajista on poissa
