Robert Heleniuksen reilut kaksi viikkoa sitten antamassa dopingnäytteessä oli epäselvyyksiä. Helenius on jyrkästi kiistänyt käyttäneensä kiellettyjä aineita ja korostanut syyttömyyttään.
Lisätietoa käryn taustoista saadaan myöhemmin, kun asioista tiedotetaan. Jos Heleniuksen todetaan käyttäneen kiellettyjä aineita, kirjoitetaan suomalaiseen dopinghistoriaan uusi synkkä luku.
Suomen historiassa riittää synkkiä dopingtapauksia. Traagisin tapaus on ehdottomasti Mika Myllylän tarina.
Vielä 1960-luvulla dopingia käytettiin Suomessa ja maailmalla vapaasti. Urheilijoiden terveyden pelättiin kuitenkin vaarantuvan ja siksi dopingkontrolli otettiin käyttöön.
Suomen ensimmäisestä dopingkohusta vastasi hiihtäjäsankari Eero Mäntyranta. Hän antoi tammikuussa 1972 amfetamiinia sisältäneen näytteen. Käry salattiin, mutta se tuli julkisuuteen saman vuoden huhtikuussa. Mäntyranta selvisi lopulta varoituksella.
Vuoden 1974 jääkiekon MM-kisoissa Helsingissä ei selvitty pelkällä varoituksella. Suomen maalivahti Stig Wetzell kärähti efedriinistä ja hieno 5-2 -voitto Tshekkoslovakiasta muuttui Suomen 0-5 -tappioksi.
Wetzell kiisti käyttäneensä kiellettyjä aineita, eikä tapausta koskaan selvitetty enempää. Julkisessa keskustelussa Suomen joukkueen ulkopuoliset tahot puhuivat, että efedriiniä olisi banaaninkuorissa. Banaaneja Wetzellin olisi pitänyt syödä kuitenkin kahdeksan kiloa ennen ottelua, jotta käry olisi niiden takia käynyt.
Los Angelesin olympiakisoissa 1984 Martti Vainio menetti 10 000 metrin juoksun hopeansa dopingkäryn takia. Erikoista oli, että Vainio kärähti anabolisista steroideista, joista kestävyysjuoksussa ei ole hyötyä.
Vainio kiisti ensin syyllisyytensä. Talonmies kertoi antaneensa väärän piikin. Toisen teorian mukaan Vainio olisi vahingossa ottanut puukulhosta väärän pillerin.
Lopulta paljastui, että Vainio oli kärähtänyt dopingista jo edellisenä keväänä Rotterdamin maratonilla. Vainio kertoi myöhemmin luulleensa käyttäneensä testosteronia.
Suomen historian traagisin dopingskandaali koettiin hiihdon MM-kisoissa Lahdessa 2001. Peräti kuusi suomalaishiihtäjää kärähti hemohes-nimisestä aineesta, joka oli kielletty juuri ennen kisoja.
Hemohesilla yritettiin tiettävästi peittää kiellettyä epo-hormonia, jota tuohon aikaan kestävyysurheilijat käyttivät yleisesti. Asiaa ei kuitenkaan koskaan ole saatu selvitettyä lopullisesti.
Hemohes-käry romahdutti mestarihiihtäjä Mika Myllylän elämän. Hän kuoli kymmenen vuotta Lahden kärynsä jälkeen.
Hiihtäjä Kaisa Varis ei kärynnyt Lahdessa, mutta käry kävi hänelle kaksi vuotta myöhemmin. Ja 2008 Varis kärähti vielä uudelleen, kun oli siirtynyt ampumahiihtäjäksi.
Kuulantyöntäjä Ville Tiisanoja kärähti dopingista 2006. Tapauksesta jäi muistiin koomisia piirteitä sisältänyt lehdistötilaisuus, jossa Tiisanoja luki tunnustuksensa töksähtelevästi paperista ja poistui heti paikalta.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:Näin supertähti Lauri Markkanen kommentoi Susijengin katastrofia
