Purjehduksen olympialuokkien maailmanmestaruuskilpailut päättyivät sunnuntaina Santanderissa. Yllätykselliset ja olosuhteiltaan vaihtelevat kilpailut päättyivät suomalaisittain tyydyttävästi. Neljän maapaikan tavoite saavutettiin, osittain yllätysnimien ansiosta, mutta mitalit jäivät MM-kisoista haaveeksi. Lähimmäksi mitalia purjehti Laser Radial –purjehtija Tuula Tenkanen, joka jäi vain pisteen päähän pronssimitalista. Muutoin useimmat suomalaislupaukset jäivät sijoitusten 10-20 väliin.
Suomen Purjehdusmaajoukkueen päävalmentajaSari Multala oli sunnuntaina pääosin tyytyväinen joukkueensa suoritukseen,vaikka kärkisijoitukset jäivätkin vain Tenkasen varaan.
– Ihan hyvä fiilis. Saimme sen, mitä tulimme hakemaan, Multala pohti veneenpakkausten lomasta.
– Toki mitalejakin olisin toivonut, mutta näin kävi tällä kertaa. Tosin Tuulanneljäs sija ei kauaksi mitaleilta jäänytkään, Multala kiitteli.
Sairastelut ja tuuliolosuhteet yllättivät
Joukkuetta vaivasi sitkeä flunssaepidemia, joka vaikeutti monen purjehtijanvalmistautumista kilpailuun. Pahimmin sairastelusta kärsi Lontoonolympiahopeamitalisti Tuuli Petäjä-Sirén, joka oli vielä pari päivää ennenkilpailua kuumeessa ja joutui pohtimaan kilpailuun osallistumista vielä regatanensimmäisenä päivänä.
– Ilman maapaikkataistelua en olisi varmaankaan kilpailuihin osallistunut tässätilanteessa, mutta olen tyytyväinen että päätin lopulta näin, totesiPetäjä-Sirén Rion maapaikka taskussaan.
Myös tuuliolosuhteet yllättivät Santanderissakaikki purjehtijat. Kevyeen merituuleen valmistautuneet purjehtijatkohtasivatkin muutaman tuulettoman päivän jälkeen vesillä vaihtelevan jaepätasaisen maatuulen, joka aiheutti monille purjehtijoille vaikeuksia.Esimerkiksi ennakkoon mitalitoivoiksi odotetuille Lindgrenin veljeksilleharvemmin Espanjan vesillä syksyllä esiintynyt maatuuli tuli liian suurenayllätyksenä.
Toisaalta Multala kuitenkin muistutti, että olosuhteet olivat kaikille samat,niin tuskallisen odottelun kuin yllätyksellisten tuulien osalta, joten jatkossayllätyksellisiinkin olosuhteisiin on osattava varautua joukkueena entistätarkemmin.
Valoisa tie kohti Rioa
Sari Multala näkee Suomen Purjehdusmaajoukkueen tulevaisuuden varsin valoisana.Neljä maapaikkaa on jo saavutettu eikä muissakaan luokissa huolen aihe olekovin suuri. Esimeriksi reilu vuosi sitten olympiaprojektinsa aloittaneet SinemKurtbay ja Silja Kanerva jäivät vain täpärästi viimeisenä päivänämaapaikastaan.
– Hyvät näkymät ovat myös niissä luokissa, joissa maapaikkaa ei vielä tullut.Tässä on vuosi aikaa treenata ja tehdä asioita oikein ja saavuttaa maapaikkaensi vuoden MM-kilpailuissa. Paikkoja tärkeämpää on nyt keskittyä isompaankuvaan ja harjoitella oikeita asioita, Multala muistuttaa.
Erityisesti päävalmentaja Multala on iloisen yllättynyt LaserStandard-purjehtijan Kaarle Tapperin maapaikasta, jonka vasta 19-vuotiasnuorimies saavutti jo kultaryhmään purjehtiessaan.
– Laser Standard on todella kova luokka. On hienoa, että Kaarle havitteleekohti kärkeä jo näin nuorella iällä. Hänestä tulemme kuulemaan, uskoo Multala.
Tulevaan kaksivuotiskauteen ennen Rion olympialaisia lähdetään päävalmentajansanoin ”kovalla ja harkitulla työnteolla ja harjoittelulla”.
– Syksyllä moni purjehtija suuntaa leirille jo Rioon. Aloitamme myös yhdessäolympiakomitean kanssa palaverit urheilijoiden kanssa, jolla varmistammepurjehtijoiden optimaaliset olosuhteet harjoitteluun, hän kertoo.
