Suomen Olympiakomitea ja valtiovalta ovat huolissaan nuorten kasvavasta liikkumattomuudesta. Nuorten vähäinen fyysinen aktiivisuus ei ole vain yksilön terveysriski, vaan sillä voi olla seurauksia myös kansalliselle urheilumenestykselle. Huippu-urheilun tulokset ovat viime vuosina osoittaneet laskevaa trendiä, ja asiantuntijat yhdistävät osan tästä siihen, että liikunnallinen elämäntapa ei juurru nuorten arkeen.
Istumista enemmän kuin liikettä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten mukaan suuri osa 13–18-vuotiaista nuorista ei saavuta suositeltua päivittäistä liikuntamäärää. Liikkumattomuus lisää riskiä lihavuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä mielenterveysongelmiin myöhemmällä iällä. Pitkään paikallaan istuminen vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin: stressi, keskittymisvaikeudet ja unihäiriöt ovat yleisempiä niillä nuorilla, jotka viettävät suuren osan päivästä istuen.
Älypuhelin valtaa vapaa-ajan
Teknologialla on keskeinen rooli nuorten liikkumattomuudessa. Älypuhelimet, pelit ja sosiaalinen media sitovat nuorten huomion tunteja päivässä. Videot, chatit ja pelit tarjoavat nopeaa palkintoa, joka kilpailee fyysisen aktiivisuuden kanssa. Tutkimusten mukaan jopa kolmannes nuorten vapaa-ajasta kuluu ruutuaikaan, mikä vähentää merkittävästi liikkumisen mahdollisuuksia.
Ratkaisuja arkeen
Liikkumattomuuden ei tarvitse olla pysyvä ongelma. Teknologiaa voidaan hyödyntää liikkumisen edistäjänä esimerkiksi sovelluksilla ja peleillä, jotka palkitsevat fyysisestä aktiivisuudesta tai yhdistävät virtuaalisen pelin ulkoisiin aktiviteetteihin.
Koulupäivät tarjoavat luonnollisia liikunnan mahdollisuuksia taukojumppien, aktiivisten koulumatkojen ja monipuolisten liikuntatuntien kautta. Perhe ja lähipiiri voivat tukea nuorten liikkumista arjessa: yhteiset ulkoiluhetket, pyöräretket ja pihapelit lisäävät liikkumisen sosiaalista ulottuvuutta. Samalla ruutuajalle voidaan asettaa selkeitä rajoja.
Nuorten itse kokema palkitsevuus on ratkaisevaa. Lajikokeilut, ryhmäliikunta ja harrastukset tarjoavat valinnanvapautta ja kannustavat omaehtoiseen liikkeeseen.
Liikkuminen yhteiseksi tavoitteeksi
Nuorten liikkumattomuus ei ole vain yksilön ongelma, vaan sillä on vaikutuksia koko yhteiskuntaan, esimerkiksi terveydenhoidon kustannusten ja työkyvyn kautta. Ennaltaehkäisevät toimet, joissa yhdistyvät motivaatio, yhteisön tuki ja teknologia, voivat parantaa nuorten hyvinvointia ja säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Oikein toteutettuna liikkuminen voi muuttua luonnolliseksi osaksi nuorten arkea, ja älypuhelimet voivat toimia liikkeen, eivät vain istumisen välineinä.
