Suomalaisessa seurajoukkuekoripalloilussa urheilullinen menestys ei tarkoita taloudellista menestystä.
Päinvastoin. Suomen mestaruus on jopa todennäköisempi tie toiminnan päättymiseen kuin menestymättömyys.
Vuoden 2024 miesten Korisliigan mestari BC Nokia saattaa luopua sarjapaikastaan. Samoin vuosien 2023 ja 2025 mestari Helsingin Seagulls. Ja tuoreessa muistissa on myös espoolaisen koripalloilun menestys ja taloudellinen tuho.
Uutiset BC Nokiasta ja Seagullsista tulivat suurelle yleisölle yllätyksenä. Koripalloväelle ei niinkään. Näiden seurojen taloudellinen tilanne on ollut tiedossa.
Tilinpäätökset ovat olleet karua luettavaa. Seagulls on tehnyt vuodessa keskimäärin tappiota 400 000 euroa.
Seagullsin vaikeuksia on selitelty sillä, ettei Helsingissä ole sopivaa areenaa koriksen käyttöön. Helsingin Kisahalli, vuoden 1952 olympiakisojen ”museo”, ei sovellu Seagullsin bisnesvaatimuksiin.
Todellisuudessa ottelutapahtumien tuotoilla ei Seagullsin kulurakennetta kuitattaisi, vaikka isommalla modernilla areenalla pelattaisiin. Maksavia asiakkaita ei ole riittävästi.
Jalkapallossa HJK on takonut vuosittain hurjasti voittoa. Ottelutapahtumien tuottoihin tulot eivät kuitenkaan perustu. HJK menestyy toimiston puolella pelaajakauppojen sekä Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n maksamien europelien bonusten avulla.
Koripallossa tällaista bisnestä ei Suomessa ole. Jos Seagullsista tehtäisiin Euroopan tasolla menestyvä seura, pitäisi jonkun sijoittaa siihen miljoonia euroja vuodessa. Rahoja tuskin saataisiin takaisin, ellei eurooppalaisessa seurajoukkuekoripalloilussa tapahdu merkittäviä rakenteellisia muutoksia.
Liettualainen Basketball Holding Company ei lopulta rahoittanutkaan Seagullsin suuria suunnitelmia toisin kuin viime vuoden syyskuussa puhuttiin. Se taho vei rahansa muualle.
Suomen maajoukkue Susijengi täyttää areenan Espoossa ja Tampereella. Mutta Susijengi pelaa harvakseltaan.
Susijengin peleissä käy paljon väkeä hakemassa satunnaisia elämyksiä ja katsomassa Lauri Markkasta. Moni Susijengin katsojista ei ole koskaan käynyt katsomassa Korisliigan ottelua.
On spekulatiivinen kysymys, miten paljon Seagulls vetäisi väkeä entiselle Hartwall-areenalle, jos Euroliigaa pelaisi? Mikä on suomalaisten koripallofanien todellinen määrä? Ei välttämättä suuri.
Suomen presidenttinä 1946-56 toiminut J.K. Paasikivi tapasi sanoa, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Suomalaisessa koripallossa olisi BC Nokian ja Seagullsin ongelmien myötä nyt tunnustettava näitä tosiasioita.
Ennen kaikkea tulee esittää kysymys, että kuka maksaa? Miten Euroliigaan, NBA:han ja FIBA:an voitaisiin vaikuttaa, jotta eurooppalainen koripallobisnes saataisiin terveelle pohjalle lajin etujen kehittämiseksi?
Otto Palojärvi
