Suomi sijoittui neljänneksi koripallon EM-turnauksessa.
Saavutus ylitti kaikki odotukset, vaikka joukkue itse oli asettanut tavoitteekseen mitalipelit. Suomesta on yllättäen tullut yksi Euroopan maajoukkuekoripallon merkittävistä maista.
Susijengin EM-nelostilan merkittävyyttä kasvattaa fakta, että Lauri Markkasella oli turnauksessa pieni vamma, eikä hän siksi päässyt parhaalle tasolleen. Täydessä kunnossa ollut Markkanen olisi hyvin voinut auttaa Suomen mitaleille.
Takakenttä on nykyään Susijengillä heikkous. Mutta sieltäkin löytyi venymiskykyä monessa ottelussa. Ilta-Sanomien toimittajan asiaton irvailu ostoskärryjen kiinnisaamisesta menikin suomalaisen urheilujournalismin historian pahimpien rimanalitusten osastolle.
Petteri Koposen pelintekotaidot nostivat Suomen 2010-luvulla EM-kisojen vakiokävijäksi. Jos Suomella olisi nykyään Koposen tasoinen pelintekijä, voisi Susijengi ihan hyvin taistella Euroopan mestaruudesta.
Suomen joukkueen materiaalin taso on varsin rajallinen, mutta nykyisellä joukkueella on mahdollista kilpailla Euroopan kärkipäässä. Miikka Muurisen kehitys voi viedä Suomen askeleen eteenpäin.
Seuraavana haasteena Susijengillä ovat karsinnat 2027 MM-kisoihin Qatariin. Kisapaikka on realistinen tavoite, vaikka NBA-pelaajat ja Euroliigan pelaajatkaan eivät ole kaikissa karsintapeleissä käytössä.
MM-kisoissa jaetaan paikkoja olympiakarsintoihin, jotka pelataan 2028. Olympiakarsinnoissa ovat mukaan NBA-pelaajat.
Markkanen ja Muurinen voivat hyvinkin auttaa Susijengin Los Angelesin 2028 olympiakorikseen. Itse he varmasti uskovat tämän tavoitteen toteuttamiseen.
Suomi oli viimeksi mukana olympiakoripallossa Tokiossa 1964. Ja kesäolympiakisojen palloiluturnauksessa suomalainen joukkue on viimeksi nähty Moskovassa 1980. Silloin Suomi sai paikan olympiajalkapalloon boikottien ansiosta.
Jos Susijengi Los Angelesin 2028 olympialaisiin pääsee, on se yksi Suomen urheiluhistorian suurimmista saavutuksista. EM-kisojen nelostilan perusteella tavoite on ihan realistinen.
Otto Palojärvi
