Suomi saavutti Rio de Janeiron 2016 kesäolympiakisoissa yhden pronssimitalin ja Tokion 2021 kesäolympialaisissa kaksi pronssia. Nyrkkeilijä Mira Potkonen voitti näistä mitaleista kaksi ja uimari Matti Mattsson yhden.
Pariisin 2024 kesäolympialaisissa odotetaan suurempaa mitalisaalista. Mitalipotentiaalia on ainakin yleisurheilussa, uinnissa, ammunnassa, purjehduksessa ja painissa.
Yleisurheilussa 13 olympia- ja paralympiatoivoa sai suurimman eli 20 000 euron apurahan vuodelle 2023. Joukossa ovat tietenkin EM-mitalistit Topi Raitanen, Kristiina Mäkelä, Wilma Murto ja Lassi Etelätalo.
Murrolla voi olla Pariisissa realistisia mahdollisuuksia olympiakultaan. Myös moukarinheittäjät Silja Kosonen ja Krista Tervo ovat isoja tulevaisuuden toivoja. Heille molemmille myönnettiin 20 000 euron apuraha.
Mattsson oli hieman yllättäen ainoa uimari, jolle myönnettiin 20 000 euroa. Ida Hulkko, Laura Lahtinen ja Ari-Pekka Liukkonen saivat tyytyä 10 000 euroon.
Purjehduksessa suomalaiset ovat olleet 2000-luvulla mitalisuosikkeja kaikissa olympialaisissa, vaikka vain kolmissa kisoissa mitaleita on tullut. Tänä vuonna 20 000 euron apurahan saivat Kaarle Tapper sekä yhdessä kilpailevat Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen.
Eetu Kallioinen sijoittui Tokiossa skeet-ammunnassa neljänneksi. Hän on iso mitalitoivo Pariisissa ja 20 000 euron apuraha ei yllätä.
Suomen viimeisin kesäkisojen olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela jatkaa yhä uraansa. Hän sai 10 000 euron apurahan.
Arvi Savolainen on Suomen merkittävin painilupaus. Hän ei menestynyt Tokiossa aivan odotusten mukaan, mutta Pariisissa potentiaalia on parempaan. Savolainen sai ainoana painijana 20 000 euron apurahan.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:Suomen mäkihyppy vältti nyt häpeän
