Alppihiihdon maailmancupia vuodesta 2006 laskenut Tampereen Slalomseuran kasvatti Sanni Leinonen päättää alppihiihtäjän uransa. Parhaimmillaan seitsemänneksi maailmancupissa pujotellut Leinonen kypsytteli päätöstä kesän ajan, mutta runsaat reissupäivät ja kilpaurheilun raadollisuus käänsivät 22-vuotiaan lopettamispäätöksen kannalle.
Sanni Leinonen on kuulunut Ski Sport Finlandin maajoukkueisiin jo nuoresta iästä lähtien. Ensimmäiset maailmancupin pisteet Leinonen laski kotikilpailussa Levillä marraskuussa 2006. Uran paras sijoitus maailmancupissa syntyi Mariborin pujottelukilpailussa Sloveniassa tammikuussa 2010. Puolitoista vuotta sitten Leinonen kohtasi uransa vakavimman loukkaantumisen, kun hänen eturistisiteensä katkesi ja taukoa kilpaurheilusta kertyi kuusi kuukautta.
Tulevaisuudessa Leinonen aikoo jatkaa liikunnan parissa. Nuoresta lähtien mailman huipulla kilpaillut Leinonen aloitti viime vuosi sitten opiskelun Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tavoitteena valmistua liikunnanohjaajaksi. Liikunta ja urheilu tulevat olemaan lähellä alppihiihtäjän elämää myös vastaisuudessa.
Sanni Leinosen kirje medialle, yhteistyökumppaneille ja alppihiihtoa seuraaville
Pitkän pohdinnan jälkeen olen tullut päätökseen lopettaa urani kilpaurheilijana. Päätös on monen syyn summa, joista suurimpana ovat palon ja motivaation katoaminen. Urheilua rakastan edelleen, mutta kilpaurheilu ja sen raadollisuus, sekä yli parisataa reissupäivää vuodessa ovat viime vuosina alkaneet viedä energiaani, enkä ole kyennyt keskittymään urheiluun sillä tavalla, kuin maailman kärkeä tavoittelevalta vaaditaan.
Olen viettänyt koko lapsuuteni ja teini-ikäni urheilun parissa. Puolitoista vuotta sitten polvestani katkesi eturistiside ja edessä oli kuusi kuukautta aikaa ilman suksia. Lopettaminen ei tuolloin tullut mieleeni, vaan enemmänkin se herätti minussa tietynlaista taistelutahtoa. Polvi kuntoutui vauhdilla ja kaikki varmasti vaikutti ulospäin olevan hyvin. Tuona aikana kuitenkin tajusin, kuinka paljon muutakin elämää urheilun ulkopuolella voi olla.
Tätä päätöstä ei varmaankaan moni osannut odottaa, ainakaan vielä. En itsekään olisi viisi vuotta sitten tiennyt, että päätän urani 22-vuotiaana. Olen nähnyt ja saavuttanut paljon. Koen myös olevani hyvin onnekas saatuani kaiken sen, mitä kilpaurheilu on minulle antanut. Päätökseeni ei liity minkäänlaista draamaa, vaan olen puhunut ajatuksistani sovussa ja avoimesti.
Tiedän että läheiseni tukevat päätöstäni, kuten he ovat tukeneet kaikkea muutakin tekemääni. Olo on rauhallinen ja päivä päivältä helpottuneempi. Odotan innolla kaikkia ihania asioita, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan.
Liikkuminen on minulle elämäntapa ja tulen varmasti pysymään sen parissa tulevaisuudessakin. Haluan kyetä jakamaan saamaani kokemusta myös muille. Jatkan opiskelujani liikunnanohjaajaksi Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.
Suurin kiitos urheilu-urastani kuuluu perheelleni, mutta ´tiimiini´ on vuosien varrella kuulunut muitakin tärkeitä taustahenkilöitä. Iso halaus ja kiitos kaikille valmentajille ja yhteistyökumppaneille, joiden kanssa olen saanut työskennellä.
Sanni Leinonen
