Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevassa urheilumuseo Tahdossa on avattu historian ensimmäisiä yleisurheilun MM-kisoja käsittelevä näyttely. Ne kisat pidettiin 1983 juuri Helsingin Olympiastadionilla.
Pituushypyn Suomen ennätystä yhä hallussaan pitävä Ringa Ropo ei vielä niihin kisoihin ehtinyt, mutta seurasi kisoja tarkasti ja sai niistä paljon inspiraatiota.
– Olin juniori. Olisinkohan ollut 16 vuoden ikäinen.Olin vahva penkkiurheilija silloin jo ja niillä kisoilla oli minulle iso merkitys, Ropo muistelee Sportti.com -sivustolle.
Helsingin MM-kisojen jälkeen meni muutama vuosi ja Ropo nousi Suomessa arvokisatason urheilijaksi.1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Ropo olikin Suomen suosituimpia yleisurheilijoita. Julkisuus ei ollut hänelle ongelma.
– Jonkun haastattelun olen katsonut siltä ajalta. Olen pieneltä kylältä Kangasniemeltä tullut ja siellä omalla tavallani olin jo pikkujulkkis aina. Se koko kansan julkisuus oli vain isommassa atmosfäärissä sitten. Kaikki varmaan lähtee siitä, että on sinut itsensä kanssa, ja että on vahva itsetunto. Uskoo itseensä ja omiin unelmiinsa.
Pelkästään urheilutulostensa avulla Ropo ei ”megajulkisuutta” kuitenkaan saanut. Hän herätti kohua hyppäämällä uimapuvussa.
– Kyllä omalle kohdalle sain niitä ulkopuolelta tulevia huuteluita, kun siinä uimapuvussa hyppäsin ensimmäisenä suomalaisena. Totta kai se herätti huomiota ja aiheutti pahennusta tietyissä piireissä. Helsingin Sanomissa oli juuri viime viikolla juttu, että aikansa seksisymboli. Vau, Ropo naurahtaa reilut kolme vuosikymmentä myöhemmin.
– Onhan ajat muuttuneet hirveän paljon. Jos faktisesti katsoo, niin se keskustelu oli kaukana siitä, mitä on tänä päivänä, Ropo lisää.
Nykyään sosiaalisen median aikakaudella urheilijoiden ulkonäöstä keskustellaan paljon enemmän kuin Ropon aikana. Tämä herättää kritiikkiä, mutta Ropo ymmärtää kyllä, miksi asia kiinnostaa.
– Varmaan osittain voi olla, että on mennyt huonompaan suuntaan. Mutta sanotaanko näin, että urheilijat ovat kauniita. Kaikki ihmiset ovat omalla tavallaan kauniita, mutta urheilijan vartalo sillä lailla traditionaalisesti ajateltuna, niin onhan se hyvin rakennettu. Se on treenattu. Se on positiivinen eteenpäin pyrkivä ihminen. Hohkaa paljon myönteisyyttä. Sellainen ihminen on kaunis.
Haastattelu: Otto Palojärvi
Lue myös:Tiina Lillak teki historiaa – ”Piti vaan saada se tunne, että mä olen tässä”
