Autourheilumaailmaa kohtasi uudenvuodenviikonloppuna shokkiuutinen, kun tuli tieto Gil de Ferranin kuolemasta. Indianapolisin voittaja menehtyi sydänkohtaukseen vain 56-vuotiaana.
Vuonna 2013 Autosport nimesi de Ferranin niiden 50 kuljettajan joukkoon, jotka koskaan eivät ajaneet Formula ykkösissä. Jos joku F1-talleista olisi päättänyt toisin, olisi de Ferranista saattanutkin tulla Formula ykkösten maailmanmestari.
De Ferran voitti 1992 Britannian F3-sarjan mestaruuden. Saman sarjan Mika Häkkinen oli voittanut kaksi vuotta aiemmin.
Vuosina 1993 ja 1994 de Ferran kisasi nykyistä Formula 2-luokkaa vastaavassa Formula 3000-sarjassa lukeutuen sarjan kärkikuljettajiin. Hän pääsi 1993 testaamaan Arrowsin autoa, mutta ei vakuuttanut kierrosaikojensa osalta riittävästi Max Verstappenin isän Jos Verstappenin oltua samalla autolla nopeampi.
De Ferran ei 1995 kelvannut Formula ykkösiin, joten hän päätti siirtyä Pohjois-Amerikkaan Indy-sarjaan. Siellä hän nousi kärkikuljettajien joukkoon voittaen kaksi sarjan mestaruutta.
De Ferran kiinnosti 1990-luvulla kyllä Formula ykkösissä. Häntä huhuttiin 1995 jopa Mika Häkkisen tallikaveriksi McLarenille, mitä ei tosin vahvistettu. Lopulta McLaren valitsi ajajakseen ikääntyneen Nigel Mansellin, joka osoittautui melkoiseksi virhevalinnaksi. Mansell ei aluksi edes mahtunut McLaren-auton ohjaamoon.
1990-luvun lopulla de Ferran yhdistettiin huhuissa British American Racing-talliin Jacques Villeneuven tallikaveriksi. Tuolloin hän tienasi Indy-sarjassa kuitenkin riittävän hyvin, eikä BAR-talli antanut riittävän hyvää tarjousta.
Formula ykkösissä de Ferran toimi lopulta kuitenkin johtotehtävissä. Hän toimi Hondaksi muuttuneella BAR:lla urheilutoimenjohtajana 2005-07. McLarenilla de Ferran työskenteli urheilutoimenjohtajana 2018-21. Tänä vuonna hän oli mukana McLarenilla neuvonantajana.
