Englannissa sattui 30 vuotta sitten traaginen onnettomuus, johon käytännössä päättyi lupaava suomalainen F1-ura.
Jyrki Järvilehto oli F1-kauden 1993 jälkeen nousemassa Formula ykkösten kärkikaartiin. Hän oli saanut sopimuksen Benetton-tallista.
Järvilehto tuli Benettonille 1994 kakkoskuljettajaksi. Michael Schumacher oli tallin ehdoton ykkösmies, mutta joka tapauksessa Järvilehto sai alleen auton, jolla oli mahdollista voittaa.
Tammikuussa 1994 kaikki käytännössä romahti. Järvilehto ajoi Silverstonen testeissä rajusti ulos ja loukkasi niskansa vakavasti.
Sinänsä Järvilehdolla oli tuuriakin. Kuolema tai halvaantuminen oli erittäin lähellä. Järvilehto ei onnettomuuden jälkeen kyennyt liikuttamaan raajojaan, mutta kahdeksan tuntia kestänyt leikkaus pelasti hänen henkensä ja liikuntakykynsä.
Oli jo melkoinen saavutus, että Järvilehto ajoi kahdeksan F1-kilpailua kauden 1994 aikana. Hän ei kyennyt kannattelemaan päätään kunnolla ajamisen aikana kipujen takia. Puolikuntoisuus näkyi väistämättä tuloksissa ja Benetton hyllyttikin hänet kesken kauden.
Järvilehto ajoi kauden 1994 kaksi viimeistä kisaa edellisvuoden tallinsa Sauberin autolla. Seuraavalle kaudelle hän neuvotteli sopimuksesta Pacific-tallin kanssa, mutta rahoitusta pyydettiin liikaa, eikä autolla olisi ollut mahdollista menestyä.
Järvilehdon olisi kannattanut levätä koko kausi 1994, mutta taustavoimat vaativat häntä rattiin, koska oletettiin, että F1-ura olisi ollut pelastettavissa. Järvilehdon ajokunnon todellista tilaa peiteltiin medialta, mutta karu totuus paljastui kevään aikana ja kesäkuussa 1994 Benetton siirsi hänet varakuljettajakseen.
Jossitella voi aina, miten Järvilehto olisi menestynyt, jos ei olisi joutunut vakavaan onnettomuuteen. Todennäköisesti hän ei olisi päihittänyt Michael Schumacheria, mutta olisi varmasti saavuttanut osakilpailuvoittoja.
Benetton oli 1994-95 kärkitalli. Schumacher voitti kaksi maailmanmestaruutta ja kakkoskuljettaja Johnny Herbert voitti 1995 Benettonilla kaksi osakilpailua.
Järvilehto olisi voinut nousta 1996 Benettonin ykköskuljettajaksi, kun Schumacher siirtyi Ferrarille. Benetton ei ollut enää kärkitalli, mutta Gerhard Berger kykeni voittamaan Benettonilla yhden kisan 1997.
Ja jossitella voi siitäkin, ettei Järvilehto todennäköisesti olisi loukannut niskaansa 1994 pahemmin, jos käytössä olisi ollut 2000-luvun alussa käyttöön otettu HANS-niskatuki.
F1-uransa jälkeen Järvilehto ajoi menestyksekkäästi urheiluautoissa. Hän voitti Le Mansin 24 tunnin ajon 1995 ja 2005.
Teksti: Otto Palojärvi
