Helmareiden pitkäaikaisen kapteenin Tinja-Riikka Korpelan matka A-maajoukkueessa tuli päätökseen kesän EM-lopputurnauksen myötä. Korpela ehti edustaa Suomea yli 20 vuotta.
Oulun Luistinseuran kasvatti ja legendaarinen Helmarit-kapteeni on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen maajoukkuejalkapalloon niin kentällä kuin sen ulkopuolella.
– Olen pitkään saanut olla mukana tässä. 18 vuotta naisten maajoukkueessa ja siihen päälle nuorisomaajoukkuevuodet eli reilusti yli 20 vuotta olen kantanut Suomi-paitaa. Se on ollut minulle äärettömän iso kunnia, Korpela sanoo Palloliiton tiedotteessa ja jatkaa.
– Nyt on tullut aika laittaa minun maajoukkuepelini pakettiin. Kroppa ei enää meinaa pystyä siihen, mihin pää haluaisi, ja pää ei meinaa kestää sitä, että kroppa ei pysty.
Oulun Luistinseurassa vuonna 1992 jalkapallon aloittanut Korpela on pitkän ja kunnioitettavan pelaajauransa aikana edustanut monia seurajoukkueita Suomen lisäksi Norjan, Ruotsin, Saksan, Englannin, Italian ja Sveitsin kentillä.
Kansallisia mestaruuksia Korpela on päässyt juhlimaan kotimaassa FC Hongan kanssa kolmesti (2006, 2007, 2008), Norjassa LSK:n paidassa (2012), Saksassa Bayern Münchenin riveissä kahdesti (2015, 2016) sekä tuoreimpana Italian mestaruutta AS Roman kanssa kaudella 2024.
Vaikka pelit maajoukkueessa eivät enää jatku, ikinuori maalivahti ei ole kokonaan päättämässä pelaajauraansa. Uudet haasteet uudessa seurassa odottavat syksyllä.
– Minähän alan vasta lähestyä parhaita pelivuosiani maalivahtina, Helmarit-legenda naurahtaa.
Neljästi Suomen vuoden naisjalkapalloilijaksi valittu Korpela puki ensimmäistä kertaa Suomi-paidan päälleen 2002 alle 17-vuotiaiden maaottelussa Norjaa vastaan. A-maajoukkuedebyytti puolestaan näki päivänvalon vain viisi vuotta myöhemmin, kun Suomi kohtasi Ruotsin Algarvessa maaliskuussa 2007.
Korpelalle kertyi Helmareissa lopulta upeat 128 A-maaottelua. Arvokisoissa hän edusti Suomea neljästi: Suomessa 2009, Ruotsissa 2013, Englannissa 2022 ja Sveitsissä 2025 pelatuissa EM-lopputurnauksissa. Korpelan viimeiseksi A-maaotteluksi jäi lopulta 4. huhtikuuta Tammelan Stadionilla pelattu voitokas (3-0) Nations League -ottelu Unkaria vastaan.
– Kun tulin maajoukkueeseen täällä olivat vielä Laura Österberg Kalmari ja Anne Mäkinen, jotka olivat nuorelle minulle idoleja. Sitten tulimme me 80-luvulla syntyneet: Linda Sällström, Anna Westerlund, Tuija Hyyrynen ja muut. Sen jälkeen 90-luvulla syntyneet Emmi Alanen, Nora Heroum, Adelina Engman – se 1994 syntyneiden superikäluokka. Lopuksi pääsin vielä näkemään ja kokemaan nämä 2000-luvun pelaajat, kuten Sirenit, Anna Koivusen sekä muut.
– Haluan kiittää kaikkia kanssapelaajia. Olen nähnyt monta pelaajasukupolvea, Korpela sanoo.
Korpela puhuu erityisellä lämmöllä ja ylpeydellä Suomen kannattajista. Kahden vuosikymmenen ajan maajoukkueen kehityskulkua nähneenä kunnioitus fanien määrän ja tuen kasvuun on kapteenilla suuri.
– Teidän tukenne ja kannustuksenne on tuntunut todella hyvältä. Se on auttanut meitä tsemppaamaan niin hyvinä kuin hieman vaikeampinakin aikoina.
Legenda jättää nyt hyvästinsä Helmareille haikein, mutta rauhallisen luottavaisin mielin.
– Voin sanoa, että Helmarit on hyvissä käsissä tulevaisuudessa. Ja olen varma, että tästä joukkueesta kuullaan vielä. Kiitos kaikille. Kaikesta, Korpela sanoo.
