Venäjän energiatuloilla pyörivässä KHL-liigassa on vähennetty ulkomaalaispelaajien määrää. Viime kaudella viisi ulkomaalaista sallittiin joukkuetta kohden, mutta alkavalla kaudella ulkomaalaisia sallitaan joukkuetta kohden enää kolme.
Ulkomaalaiskiintiötä kuitenkin kierretään. Kaksi kanadalaispelaajaa ja kaksi yhdysvaltalaispelaajaa on saamassa Venäjän kansalaisuuden. Heistä tulee siten venäläispelaajia, eikä heitä lasketa ulkomaalaiskiintiöön.
KHL:ssä päätöstä ulkomaalaispelaajien vähentämisellä perusteltiin venäläispelaajien tason kohentamisella. Tiettävästi seurojen kulujakin haluttiin pitää kurissa Venäjän ajautuessa Ukrainan sotatoimiensa takia yhä pahempaan talouskurimukseen.
Ulkomaalaispelaajia seura siis voi saada lisää kaksoiskansalaisuuden takia. Vladimir Putinin hallinto myöntää ilomielin kaksoiskansalaisuuksia niille ulkomaalaisille, jotka haluavat Venäjää edustaa. Samalla pelaajat antavat epäsuoran tukensa Putinin hallinnolle ja Ukrainan sodalle.
Ulkomaalaiskiintiön vähentäminen kolmeen kuulostaa kaksoiskansalaisuuksien myötä absurdilta, jos puhutaan toimista Venäjän jääkiekon kehittämisestä. Tietysti absurdius on ollut osana KHL:ää siitä saakka, kun sarja 2008 aloitti toimintansa.
Eräänlainen huipennus nähtiin tammikuussa 2022, kun SKA Pietarin seurajohtaja Roman Rotenberg päätti nimittää itsensä seuransa päävalmentajaksi.
Teksti: Otto Palojärvi
Lue myös:Jalkapallohylkiö pakeni Venäjältä – nyt seura uhkailee Teemu Pukin entistä joukkuekaveria
