Leijonien MM-kotikisahistoria ei mairittele, sillä kertaakaan Suomessa järjestetyissä kisoissa Leijonat ei ole yltänyt mitaleille. Tosin pelaamalla mitali voitettiin 1974, mutta maalivahti Stig Wetzellin dopingkäry mitätöi voiton Tshekkoslovakiasta ja Suomi jäi neljänneksi.
Seuraavassa Leijonien historiikki kotikisoista:
1965:
Ensimmäisen kerran Suomi järjesti MM-kisat maaliskuussa 1965 Tampereella. Paljoa Suomelta ei tuolloin odotettu ja seitsemäs tila oli hyvä tulos, koska sarjapaikka säilyi. Kisat pelattiin yksinkertaisena kahdeksan joukkueen sarjana ja Suomi onnistui voittamaan Norjan sekä pelaamaan Ruotsin kanssa tasan. Siihen aikaan tasapeli oli Suomelta Ruotsia vastaan loistava tulos, koska mm. jäähallien määrässä Ruotsi oli Suomea silloin valovuosia edellä.
Kultaa Tampereen kisoissa vei Neuvostoliitto. Tshekkoslovakia sai hopeaa ja Ruotsi pronssia.
1974:
Helsingin kisoissa 1974 mukana oli vain kuusi joukkuetta, koska Kanada boikotoi tuolloin MM-kisoja. Kanadan NHL-ammattilaiset eivät saaneet olla mukana, mutta Neuvostoliiton ja Tshekkoslovakian valtioammattilaiset saivat osallistua, koska heille pystyttiin ilmoittamaan siviiliammatti.
Turnaus pelattiin kaksinkertaisena sarjana ja Suomi oli ensimmäisissä kotikisoissaan todella lähellä mitalia. Tshekkoslovakian Suomi pystyi voittamaan kahdesti, mutta toinen voitto mitätöitiin Stig Wetzellin efedriinikäryn takia. Tapauksen jälkeen spekuloitiin, että Wetzell olisi voinut saada efedriiniä banaaninkuorista. Tutkimusten mukaan Wetzellin olisi pitänyt syödä kahdeksan kiloa banaaneja kuorineen, jotta käry olisi käynyt.
Neuvostoliitto voitti MM-kullan Helsingissä ylivoimaisesti. Suomelle kahdesti hävinnyt Tshekkoslovakia otti hopeaa ja Ruotsi nousi Wetzellin käryn myötä pronssille. Tosin Ruotsikin oli menettänyt Puola-voittonsa pisteet, kun Ulf Nilsson oli antanut positiivisen doping-näytteen.
Vuoden 1974 kisoista muistetaan myös radio- ja tv-alan lakko, jonka lakkokenraalina tunnettu tuleva valtakunnansovittelija Jorma Reini junaili. Useampi ottelu jäi näyttämättä tv:ssä, kunnes tasavallan presidentti Urho Kekkonen puuttui asiaan ja selätti Reinin. Legendan mukaan Leonid Brezhnev oli ilmoittanut Kekkoselle, että 100 miljoonaa neuvostoliittolaista haluaa nähdä, kun Neuvostoliitto voittaa maailmanmestaruuden, eivätkä suomalaiset tv-työntekijät sellaista saisi estää.
1982:
Tampereen ja Helsingin kisoissa 1982 Suomi käytti ensi kertaa NHL-vahvistuksia, kun Jari Kurri ja Ilkka Sinisalo tulivat joukkueeseen. Kanada oli palannut MM-kisoihin 1977, kun se sai luvan käyttää NHL-pelaajia niin paljon kuin oli vain mahdollista. 1982 Kanadalla olikin poikkeuksellisen kova joukkue, jonka suurin tähti oli Wayne Gretzky.
Avausottelussa Kanada antoi Suomelle tylyn selkäsaunan 9-2. Myös Neuvostollitto tyrmäsi Suomen vastaavin lukemin. Suomi hävisi Tshekkoslovakialle 0-3, mutta pystyi voittamaan Länsi-Saksan, USA:n ja kahden passin kanadalaisia käyttäneen Italian.
Alkusarjan päätöspelissä Suomi kohtasi Ruotsin ja olisi voitolla päässyt loppusarjaan. Jari Kurri teki kaksi maalia ja osui lopussa tolppaan, mutta peli päättyi 3-3. Ruotsi meni jatkoon ja Suomen kisat päättyivät.
Neuvostoliitto vei kultaa ja pelasi viimeisessä ottelussaan 0-0 -sopupelin Tshekkoslovakiaa vastaan, jotta Tshekkoslovakia saisi apua hopealle. Neuvostoliitto halusi ilmeisesti pyydellä anteeksi vuoden 1968 miehitystään, jossa demokratialiike murskattiin Prahassa panssarivaunuin. Kanada putosi sopupelin myötä pronssille ja Kanadan pelaajat protestoivat asiaa hajottammalla hotellihuoneita.
1991:
Vuoden 1991 kisojen päänäyttämö oli Turun upouusi Typhoon-areena. 1980-luvun lopulla Suomen jääkiekko meni valtavasti eteenpäin ja Calgaryn olympiakisoissa 1988 Suomi saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa oltuaan hopealla. MM-kotikisoissa 1991 mitali oli jopa realistinen odotus. Jari Kurri oli mukana pelattuaan kautensa silloin Italiassa ja olipa joukkueessa sellainen nouseva tähti kuin Teemu Selänne.
Suomi aloitti kotikisat hienolla 2-0 -voitolla Tshekkoslovakiasta. Ruotsia vastaan Suomi oli johtanut ennen viimeistä minuuttia 4-2, mutta Mats Sundin teki kaksi maalia ja tasoitti 4-4:ään. Vastuun sai ottaa Ville Siren, jonka emämunaus johti Ruotsin toiseen maaliin.
Viimeistä kertaa MM-kisoissa mukana olleelle Neuvostoliitolle Suomi hävisi ja myös Kanada otti voiton Suomesta. Saksan ja Sveitsin Suomi voitti vahvalla pelillä ja mitalisarjapaikkaan olisi riittänyt tasapelikin USA-ottelusta. Todd Krygier ampui amerikkalaisten voittomaalin kuitenkin Markus Kettererin längistä. Suomi pelasi vielä putoamissarjan, jossa voitti kaikki ottelunsa ja sijoittui turnauksessa viidenneksi.
Sundinista tuli kisojen suurin tähti hänen tehtyään mitalisarjan viimeisessä ottelussa 2-1 -voittomaalin Neuvostoliiton verkkoon. Tuloksen myötä Ruotsi voitti kultaa, Kanada hopeaa ja Neuvostoliitto jäi pronssille.
1997:
Helsingin upouusi Hartwall-areena toimi Suomen viidensien MM-kisojen päänäyttämönä. Leijonilta odotettiin vain kultaa, kun 1995 mestaruushuuma oli vielä tuoreessa muistissa. NHL:stä Leijonat saikin todella kovia nimiä, kuten Saku Koivun, Ville Peltosen, Teppo Nummisen ja Jyrki Lumpeen.
Suomi aloitti kotiturnauksensa voittamalla Ranskan. Tshekille Suomi hävisi laidasta omituiseti kimmonneen kiekon seuraaman maalin takia, mutta sen jälkeen Leijonat korjasi voitot Saksasta, Slovakiasta ja Venäjästä. Leijonien tie vei kuuden joukkueen jatkosarjaan.
Kanada oli jatkosarjassa Leijonien avausvastustaja. Huippujännittävä ottelu ratkesi lopussa, kun Kanadan Mark Recchi teki 1-0 -voittomaalin. Sen jälkeen Suomi oli Ruotsia vastaan pakkovoiton edessä, mutta tuloksena oli surkea 2-5 -tappio. Jyrki Lumme esitti poikittaissyötön oman maalin edessä ja lahjoitti Ruotsille maalin. Toisen Ruotsin maalin yhteydessä Lumme törmäsi maalin takana Petteri Nummeliniin.
Päätösottelussaan Suomi voitti vielä USA:n 2-0. Turnauksessa Suomi sijoittui viidenneksi, mikä oli suuri pettymys.
Erikoisessa pelisysteemissä järjestettiin kolme finaalia ja finaalisarja päättyi Kanadan 2-1 -voittoon Ruotsista. Tshekki saavutti pronssia.
Vuoden 1997 MM-turnaus muistetaan myös erikoisista ilmiöistä. Adolf Ehrnrooth piti Leijonille ennen kisoja Talvisotaa rinnastelevan puheen ja silloinen presidentti Martti Ahtisaari änkesi pukuhuoneeseen tv-kameroiden mukana, vaikka Leijonat olivat siellä vielä alastomina. Ahtisaari kutsui Leijonat Linnan Juhliin, vaikka tulos kotikisoista oli kehno. Myöhemmin Ahtisaari petti lupauksensa. Kutsu tulikin vain parille Leijonalle.
2003:
Hartwall-areena isännöi MM-kisoja 2003 toista kertaa ja edellisten kisojen tavoin otteluita pelattiin myös Tampereella ja Turussa. Leijonilla oli jalkeilla todellakova joukkue ainakin nimilistan perusteella. Mukana olivat Teemu Selänne, Ville Peltonen, Saku Koivu, Olli Jokinen jne.
Suomi avasi kisaurakkansa selvillä voitoilla Itävallasta ja Sloveniasta. Sitten tuli tappiot Tshekille ja Slovakialle. Ukrainasta Suomi otti tyrmäysvoiton, mutta puolivälieriä edeltänyt tasapeli Saksaa vastaan antoi viitteitä, ettei kaikki ollut kunnossa.
Pasi Nurminen on jälkikäteen todennut, ettei Leijonien joukkuehenki ollut kotikisoissa kohdallaan. Jani Hurme pelasi Ruotsi-ottelussa maalilla kuumeisena. Leijonat johti 5-1 ja Selänne teki kypärätempun. Ruotsi voitti kuitenkin 6-5. Peter Forsberg teki ikimuistoisen maradonamaisen maalin.
Vuoden 2003 puolivälierätappio Ruotsille lienee Suomen kiekkohistorian karmein romahdus. Nykyään asiaan osataan suhtautua toki huumorillakin.
Kultaa 2003 kisoissa vei Kanada, joka voitti finaalissa Anson Carterin jatkoaikamaalilla Ruotsin 3-2. Maalia tarkastettiin monta minuuttia videolta. Pronssiottelussa Slovakia voitti Tshekin 4-2.
