SM-liigan runkosarja on päättynyt ja kymmenen joukkuetta jatkaa kauttaan pudotuspeleissä. Sarjan jumboksi jäänyt Ilves pelaa karsintasarjassa ja Pelicansin, Bluesin sekä TPS:n kausi päättyy kokonaan.
Ilvekseltä vain harva odotti pudotuspelipaikkaa, mutta Pelicans, Blues sekä TPS voidaan laskea selkeiksi alisuorittajiksi. Seuraavassa lyhyt analyysi joukkueiden kaudesta:
Pelicans, Kai Suikkasen kilpeen tahra
Lahdessa koettiin keväällä 2012 kiekkohuuma, kun Pelicans selvitti tiensä finaaleihin. Ensimmäisessä finaaliottelussa Pelicans oli parempi, mutta sitten iski JYP, joka jyräsi vakuuttavasti mestaruuteen. Hopea ei ollut Pelicansille häpeä ja moni lahtelainen kiekkofani odotti Pelicansin ja Suikkasen olevan mitalitaistossa myös 2013.
Odotettavaa oli, että Pelicans menettäisi menestyskautensa jälkeen avainpelaajiaan. Kesällä Lahdessa noudatettiin myös maltillista rahapolitiikkaa, mikä suomalaisessa kiekkobisneksessä on järkeenkäypää. Fakta kuitenkin oli, ettei seurajohto hankkinut riittävän hyviä pelaajia, jotta joukkueella olisi ollut saumaa mitalitaistoon.
Pelicans pelasi surkean syyskauden. Kurssi kääntyi joulun jälkeen, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. SM-liigan runkosarjassa kyse on eräänlaisesta maratonjuoksusta. Syksyn tappiokierre maksoi liian paljon.
Pelicans kärsi lukuisista loukkaantumisista, mutta myös Suikkasen voidaan todeta epäonnistuneen. Hän ei saanut syksyllä juurrutettua pelitapaa riittävän hyvin ryhmänsä selkäytimeen. Pelicans pelasi liikaa vastustajan mukaan ja oma peli yski. Tappiot vaikuttivat myös itseluottamukseen. Pelicans koki monta yhden maalin tappiota, mikä kertoo osaltaan henkisen kantin pettämisestä.
Suikkasen tulevaisuuteen tulos ei vaikuttanut. Hän valmentaa ensi kaudella TPS:ää.
Blues, seurajohto voi katsoa peiliin
Viime kausien kestoyllättäjä Blues aloitti kautensa erittäin hyvin, vaikka miehistö oli korkeintaan liigan keskitasoa. Super-Teemuilla Ramstedtilla ja Rinkisellä peli kulki komeasti. Blues ei tarvinnut voittoihin edes NHL:n työsulkupelaajia.
Sitten seurajohto päätti rahastaa ja luopui Ramstedtissa, jolle uusi koti löytyi Pietarista. Kauppa varmasti oli kannattava, mutta se vei Bluesilta valtavasti iskukykyä. Peli alkoi yskiä ja tappiokierteen keskelläBluesin seurajohto päätti erottaa päävalmentaja Lauri Marjamäen. Ratkaisu oli vähintäänkin typerä, mistä tulokset puhuvat puolestaan.
Pudotuspelipaikka jäi Bluesilta kuuden pisteen päähän. Ramstedt oli Bluesin kolmanneksi paras pistemies Kristian Kuuselan ja Tomi Sallisen jälkeen, vaikka hän pelasi vain 39 ottelua.
Bluesin taustavoimat ovat olleet viime kauden jälkeen paremmalla tolalla. Pelilliset esitykset ovat vastaavasti menneet toiseen suuntaan.
TPS, seurajohto kuutamolla
1990-luvun ja 2000-luvun alun suurmenestyjä TPS romahti 2000-luvun puolivälissä kriisijoukkueeksi. TPS:lle povattiin pitkää lamaa, mutta 2010 tapahtui jotain odottamatonta, kun poppaukko Kai Suikkanen luotsasi TPS:n Suomen mestariksi. TPS-hype syttyi uudelleen, mutta sammui nopeasti.
2012-13 oli TPS pelasi kolmannen perättäisen kehnon kautensa. Siitä voidaan syyttää seurajohtoa. Rahaa pantiin palamaan paljon, mutta pelaajahankinnat epäonnistuivat. Huippukallis Corey Locke oli palkkatasoonsa nähden SM-liigassa surkea ilmestys.
TPS aloitti kehnosti ja seurajohto päätti antaa päävalmentaja Pekka Virralle potkut. Päätös oli hätäinen ja typerä. Virralla olisi ollut kaikki eväät nostaa TPS:n kurssi nousuun. Seuraaja Juha Pajuoja on kokenut valmentaja, mutta hänen meriittinsä päävalmentajana ovat jääneet vähäisiksi ja kaikella kunnioituksella on pakko todeta, ettei hän valmentajana ole Pekka Virran tasoa. Loppukaudesta Pajuojalla ja TPS:n pelaajilla ei ollut motivaatiota, kun pudotuspelipaikka karkasi. Pajuoja ja kumppanit nostivat kädet pystyyn.
TPS:llä oli käytössään syksyllä Mikko Koivun ja Lauri Korpikosken kaltaisia huippupelaajia, joiden avulla olisi pitänyt pystyä keräämään enemmän pisteitä. Kauden aikana ennen siirtorajan umpeutumista olisi voitu hankkia parempia pelaajia, mutta ilmeisesti rahat eivät enää riittäneet. Vastuu on täysin seurajohdolla.
TPS:ää voidaan hyvällä syyllä pitää SM-liigakauden 2012-13 suurimpana epäonnistujana.
Ilves, liigan ehdoton kriisijoukkue
Ilves on viime vuodet rypenyt pahassa taloudellisessa kriisissä. Syksyllä koko seuran johtoryhmä erosi protestiksi seuraomistajan toiminnalle. Jo silloin oli selvää, ettei Ilves kaudella 2012-13 menestyisi. Peränpitäjänä Ilves pysyikin lähes koko kauden.
Raimo Helminen on kiekkolegenda, mutta päävalmentajana aivan liian kokematon. Hyvällä syyllä voidaan kysyä, palkattiinko Raipe sen takia valmentajaksi, että peleihin saataisiin riittävästi yleisöä? Peluutuksessaan Raipe ei vakuuttanut, vaikka pelaajamateriaalikaan ei toki ollutkaan edes liigan keskitasoa.
Talvella Raipe sai tehdä tilaa Tuomas Tuokkolalle, joka edellisenä kesänä oli saanut KalPasta potkut. Tuokkola onnistui luotsaamaan Ilveksen runkosarjan päätöskierroksilla voittoputkeen. Ilveksen pelisysteemiin Tuokkola sai tuotua tolkkua, mutta se ei enää riittänyt karsintojen välttämiseen.
Pelkästä Tuokkolasta ei ole apua. Ilves lienee kriisijoukkue ensi kaudellakin, mikäli seuran taustatyöhön ei tule merkittäviä muutoksia.
